Venäläisiä panssarivaunuja riivaa "vieteriukkoilmiö", kirjoittaa CNN.
Ruosteenväriseksi palanut venäläinen panssarivaunu ilman tornia on tullut tutuksi näyksi Ukrainan sodan aikana.
Iso-Britannian arvion mukaan Ukraina on sodan aikana tuhonnut 580 panssarivaunua. Ukrainan armeijan mukaan Venäjän vahvuudesta on kadonnut 939 panssaria.
Vaikka luvuissa on eroja, niin selvältä näyttää, että Ukraina on onnistunut tuhoamaan satoja venäläispanssareita.
Julki: Putin voi kaivautua Ukrainaan kuin syöpäpesäke ja panna panssarit pysyviin puolustusasemiin, sanoo Britannia
Jo itse luku on ongelma. Kremlin papereissa panssareita tuskin piti tuhoutua Ukrainassa tällaisia määriä ainakaan näin nopeasti.
Toinen ongelma on se, millä tavalla vaunut ovat tuhoutuneet.
Torninsa menettäneistä vaunuista merkittävä osa kun on todennäköisesti sellaisia, joiden tuhoutumista suunnitteluvika on edesauttanut.
Lue myös: Suomen armeijan vahvuudeksi laskettu aselaji auttaa Venäjää etenemään "hitaasti, mutta tasaisesti"
Kyse on niin sanotusta "vieteriukkoilmiöstä", josta länsimaat ovat olleet tietoisia vuoden 1991 Persianlahden sodasta alkaen, kirjoittaa CNN. Tuossa sodassa Irakin armeijan venäläisvalmisteisia vaunuja tuhoutui tuhansittain.
Ongelman ydin on siinä, että venäläisissä vaunuissa osa ammuksista säilytetään heikosti suojattuna.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
CNN:n mukaan jopa epäsuora osuma vaunuun voi aloittaa ketjureaktion, jonka seurauksena koko panssarivaunun ammusvarasto räjähtää.
– Mikä tahansa onnistunut osuma nopeasti sytyttää ammukset ja aiheuttaa valtavan räjähdyksen. Torni kirjaimellisesti pamahtaa irti, toteaa Venäjä-tuntija Sam Bendett Center for a New American Securitysta CNN:lle.
Lue myös: Kaksi kuukautta siinä meni, mutta nyt Venäjä hyökkää vihdoin "järkevästi", arvioi amerikkalainen ajatushautomo – Ukraina: Venäjä valloittanut useita kyliä idässä
Yleisesti ottaen panssarivaunun miehistö voi hyvinkin selvitä säikähdyksellä tilanteesta, jossa itse vaunu menee sellaiseen kuntoon, ettei siitä ole enää taistelussa iloa.
Ammuksien räjähtäessä venäläisen vaunun sisällä tilanne on toinen. Tankin selviytymismahdollisuudet ovat pyöreä nolla, eikä miehistöllä mene juuri paremmin.
– Jos et pääse ulos sekunnissa, olet vainaa, toteaa brittiarmeijan entinen upseeri ja maavoimien asiantuntija Nicholas Drummond.
Koskee isoa osaa kalustosta
Venäläisten kannalta ongelmallista on, ettei niin sanottu vieteriukkoilmiö koske pelkästään panssarivaunuja, vaan myös muita Venäjän käyttämiä panssariajoneuvoja.
Vaikka ongelma on ollut Venäjän tiedossa käytännön kokemusten kautta ainakin Persianlahden sodasta lähtien, ei asialle ilmeisesti ole tehty mitään.
Persianlahden sodassa tuhoutuneet vaunut olivat pääosin mallia T-72. Sen seuraaja T-90 otettiin palvelukseen vuonna 1993. Panssari parantui, mutta ammusongelma jäi. Toki vaunun suunnittelutyö oli aloitettu jo ennen Persianlahden sotaa.
Lue myös: Putin: Jos joku maa puuttuu Ukrainan tilanteeseen, Moskova vastaa salamannopeasti – "Meillä on työkaluja, joilla muut eivät voi rehvastella"
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Ratkaisulla on myös etunsa, joskin on kyseenalaista voidaanko niillä perustella sen aiheuttama ongelma.
Käytännössä Venäjän tapa käyttää automaattista latausjärjestelmää ja sijoitella ammukset säästää tilaa, eikä lataajaa tarvita. Näin ollen vaunusta voidaan tehdä matalampi. Pienempään kohteeseen taas on tunnetusti vaikeampi osua.
– Länsimaiden armeijat oppivat Persianlahden sodasta, että ammukset täytyy lokeroida, Drummond toteaa.
Useissa moderneissa länsimaisissa vaunuissa ammukset on suojattu verrattain hyvin. Jos ampumatarvikkeet räjähtävät, eivät ne vie mukanaan koko vaunua, vaan ainakin teoriassa miehistön pitäisi selvitä.
Lue myös: Yksi kartta näyttää, minne Kreml haluaa Itä-Ukrainassa jättimotin rakentaa: "Venäjä etenee tasaisesti, mutta varmasti"
Ongelmallista Venäjän armeijalle ei ole vain se, että se menettänyt todennäköisesti satoja panssarivaunuja. Myös miehistöjen korvaaminen on hidasta.
Panssarivaunun miehistön kunnolla kouluttaminen on aikaa vievää puuhaa, sanoo entinen panssarimies ja reservin ylikersantti Aleksi Roinila.
– Taistelupanssarivaunun käytön ja huollon perusteet oppii viikoissa, mutta ammattitaitoisen miehistön kouluttaminen vie vähintään kuukausia, Roinila toteaa.
– Suomessa varusmiehistä koulutetaan panssarivaunumiehistöjä vajaassa vuodessa ja sitäkin pidetään kansainvälisesti lyhyenä koulutusaikana, Roinila jatkaa.
0:44
Lue myös: Britannia: Venäjän noloista menetyksistä huolimatta, Ukrainaa vaanii uhka Mustallamerellä
Juttua muokattu 28.4.2022 kello 15.01: Tarkennettu reservin ylikersantin Aleksi Roinilan kommentteja. Lisäksi virke "Ongelman ydin on siinä, että venäläisissä vaunuissa osa ammuksista säilytetään tornissa" muokattu muotoon "Ongelman ydin on siinä, että venäläisissä vaunuissa osa ammuksista säilytetään heikosti suojattuna".