Ukrainassa on tuhoutunut suuri määrä venäläisiä panssarivaunuja, joiden tykkitornit ovat lentäneet kauas muusta vaunusta. Näitä niin sanottuja kuolemanvaunuja on ollut käytössä myös Suomen Puolustusvoimilla, ja yksi sellainen on esillä Parolan panssarimuseossa.
Yhdysvaltalaisen uutiskanavan CNN:n mukaan Ukrainassa torninsa menettäneistä vaunuista merkittävä osa tuhoutunut suunnitteluvian takia.
Kyse on niin sanotusta vieteriukkoilmiöstä, josta länsimaat ovat olleet tietoisia vuoden 1991 Persianlahden sodasta alkaen. Tuossa sodassa Irakin armeijan venäläisvalmisteisia vaunuja tuhoutui tuhansittain.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
Taustalla on CNN:n mukaan ammusten säilytyksen heikko suojaus. Jopa epäsuora osuma vaunuun voi aloittaa ketjureaktion, jonka seurauksena koko panssarivaunun ammusvarasto räjähtää.
Lue lisää: Kuolettava suunnitteluvika pamauttaa venäläisten panssarivaunujen tornit ilmaan: "Jos et pääse ulos sekunnissa, olet vaivaa"
Virhe vai ominaisuus?
MTV Uutiset Live vieraili Parolan panssarimuseossa Hattulassa, jossa on esillä samaa sarjaa oleva T-72-mallin tankki.
Panssariasiantuntija Olli Dahl kertoo CNN:n asiantuntijoiden olevan väärässä sen suhteen, että panssarivaunujen tykkitornien tuhoutuminen johtuisi suunnitteluvirheestä.
– Tämän tankin peruskonstruktio on 1970-luvulta, eikä silloin ollut nykyisen kaltaisia, kattohyökkäykseen perustuvia asejärjestelmiä, joista pääosa (Venäjän) tappioista johtuu.
– Tämä vaunu on suunniteltu panssaritaisteluun ja sen ”perussuunnitteluvirhe” on latausautomaatti, joka mahdollisti miehistön määrän pudottamisen neljästä kolmeen, Dahl selvittää.
– Lataustautomaatti on nyt muuttunut ihmisten mielissä suunnitteluvirheeksi eikä suunnittelun yhdeksi piirteeksi, jolla pärjää hyvin panssaritaistelussa mutta ei uusia asejärjestelmiä vastaan.
Vaunun tornin alueella ei Hautalan mukaan miehistöpaikkojen lisäksi ole tyhjää tilaa lainkaan, vaan se on ”topattu täyteen” ampumatarvikkeita.
– Ja kun isku osuu vaunuun ylhäältä ohuen kattopanssarin kautta, vaara ei suinkaan ole kranaatissa, vaan 8 kiloa ruutia sisältävässä ruutipanoksessa. Kun kuuma sirpalesuihku osuu yhteen niistä, mitä tapahtuu? Yks syttyy ja sytyttää seuraavan ja seuraavan ja tulee sellainen ”killiksi” kutsuttu ilmiö, että koko ampumatarviketäyttö palaa humahtamalla.
Dahlin mukaan useimmiten käy niin, että vaunu palaa pohjiaan myöten ja torni kääntyy syrjään tien varteen.
– Se (tornien tuhoutuminen) johtuu nimenomaan uudesta teknologiasta ja uusien taistelukärkien suunnasta enemmän kuin suunnitteluvirheestä.
Ollut käytössä myös Suomessa
T-72-sarjan panssarivaunuja on ollut käytössä myös Puolustusvoimilla. Ukrainassa nyt käytössä olevien venäläisten vaunujen suojaus on Dahlin mukaan kuitenkin huomattavasti parempi. Myös muita eroja on.
Aina tappioiden syy ei ole tekniikassa vaan käyttäjässä.
– Venäläisten taktiikka ja taistelutaito eivät ole olleet kovin korkealla tasolla, Dahl pohtii.
– Ei tätä meillä huonona vaununa pidetty.
Panssarivaunuilla on yhä paikkansa modernissa sodankäynnissä, arvioi Dahl.
– Ei ole sellaista toista välinettä, jolla pystyttäisin yhdistämään yhtä hyvin sama tulivoima, liikkuvuus, suoja ja johtamiskyky samalle alustalle.
Haastateltavan nimi ja titteli korjattu 2.5.2022 kello 10.21: Haastateltavana toimi panssariasiantuntija Olli Dahl, ei panssarimuseon museojohtaja Simo Hautala.