Kreikan talousahdingon ratkaisemiksi on ehdotettu muun muassa euroalueesta irtautumista.
Paul Krugmanin ja monien muiden talousasiantuntijoiden mielestä nykyiset pelastuspaketit ja säästökuurit eivät toimi. Ne syöksevät kreikkalaiset vuosien, jopa vuosikymmenten kurjuuteen. Samalla muu Eurooppa kärvistelee ja odottaa, saadaanko Kreikka takaisin jaloilleen.
Onnistumisesta riippuu koko euron tulevaisuus, ja onnistuminen näyttää tällä hetkellä hyvin epätodennäköiseltä.
Voisiko Kreikan irrottaminen eurosta olla parempi ratkaisu? Tätä pohti Floyd Norris The New York Timesissa viime torstaina. Yksinkertainen vastaus on, että ei. Lue miksi euroalue on nyt puun ja kuoren välissä.
Oi, jos Kreikka ei olisi liittynyt…
Se tiedetään, että Kreikka olisi paljon paremmassa jamassa, jos se ei olisi koskaan liittynyt euroon. Kreikan velkakirjoihin sijoittamisen riskit olisivat olleet koko ajan tiedossa.
Kreikkalaisten hintatason valtavaa nousua viimeisen 10 vuoden aikana ei olisi tapahtunut, sillä velkarahaa olisi virrannut maahan selvästi vähemmän. Kreikka olisi edelleen kilpailukykyinen.
Jos Kreikka kuitenkin olisi ajautunut samanlaiseen katastrofiin kuin nyt, olisi drakman arvo heikentynyt dramaattisesti ja tuonut maan kilpailukyvyn nopeasti takaisin.
Paljon paremmassa jamassa Kreikka olisi myös, jos se olisi erotettu eurosta heti vuonna 2004, kun budjettihuijaukset tulivat julki.
Nyt koko Euroopan laajuisen finanssikatastrofin partaalla eroaminen on kuitenkin paljon vaikeampaa, vaikka periaatteessa kukaan ei voi Kreikkaa estää. Se on suvereeni valtio, eivätkä Ranska tai Saksa ole lähettämässä rajalle rautaa estääkseen Kreikan eroamisen.
Esimerkki vuosituhannen alusta
Kreikalle olisi jopa tarjolla esimerkki vuosikymmenen takaa, kun Argentiina ajautui maksukyvyttömyyteen. Argentiina oli sitonut pesonsa dollariin pariteettiperiaatteella, eli yksi peso vastasi yhtä dollaria. Liitoksen piti olla ikuinen, ja sen ikuisuutta vahtimaan oli asetettu oma työryhmä. Ikuisuus kesti 10 vuotta.

