Koulun perinteisiin juhliin ei puututa – oppilaan voitava kieltäytyä uskonnollisesta toiminnasta

suvivirsi
Suvivirsi saa raikua koulujen kevätjuhlissa vastedeskin. MTV

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    MTV Uutiset–STT

    Perustuslakivaliokunta on linjannut, että uskonnollista alkuperää olevia traditioita voi sisältyä koulun perinteisiin juhliin. Valiokunta piti näin kantansa ennallaan.

    – Niiden alkuperä on uskonnollinen, mutta nykyinen käyttötarkoitus toisenlainen, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) linjasi.

    Keskustelu aiheesta virisi maaliskuussa, kun apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen katsoi, ettei koulussa pitäisi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia kouluissa. Erityisesti puheenaiheeksi on noussut, saako Suvivirttä laulaa koulujen kevätjuhlissa.

    Osana koulupäivää pidettävät uskonnolliset hetket, esimerkiksi päivänavaukset ja ohjatut ruokarukoukset voivat valiokunnankin mukaan olla ongelmallisia. Niiden ajankohdasta on valiokunnan mukaan aina tiedotettava etukäteen. Koulun on myös huolehdittava, että oppilailla on vastaavaa mielekästä tekemistä.

    – Pois jäämisestä ei saa aiheutua leimautumista, Koskinen painotti.

    Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Koskisen mukaan asiaa ei syynätty erityisemmin Puumalaisen kommenttien vuoksi.

    –On enemmänkin haettu kokonaislinjaa, jolla koulujen arkipäivää pyritään helpottamaan, Koskinen kertoi valiokunnan tiedotustilaisuudessa.

    Koskinen myöntää, että uskonnollisten tilaisuuden järjestämisessä on ristiriitaa ihmisoikeus- ja perustuslakien välillä.

    –Pitää turvata omantunnon ja uskonnonvapaus, pitää turvata uskonnottomuus, mutta myös sen harjoittaminen ja opettaminen. Kun yhtyeiskunta on muuttunut monikulttuurisemmaksi, tämä johtaa väistämättä konfliktitilanteisiin.

    Lukuisia asiantuntijoita kuullut valiokunta otti käsittelyssä huomioon myös sen, kuinka voimakasta uskonnonharjoittaminen on eri maissa.

    – Esimerkiksi Italiassa ja Puolassa uskonnon rooli yhteiskunnassa on (Suomeen verrattuna) toinen, Koskinen arvioi.

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •