Kotonakin sairastetulla koronalla yhteys kuolleisuuteen – tutkijat varoittavat pandemian jälkimainingeista

3:28
Koronaa vai allergiaa? Ylilääkäri kertoo, miten niiden aiheuttamat oireet erottaa toisistaan ja milloin pitää mennä testiin.

Uusi laaja amerikkalaistutkimus esittää, että melko lievänäkin sairastettuun koronaan liittyy suurempi pitkittyneiden oireiden ja kuoleman riski kuin esimerkiksi influenssaan.

Koronaviruspandemian edetessä on käynyt selväksi, että osa sairastuneista kärsii uuden viruksen aiheuttamista oireista pitkään akuutin infektion jälkeen. Washingtonin lääketieteellisen yliopiston uusi tutkimus varoittaa, että kulkutauti todennäköisesti aiheuttaa mittavan terveyskuorman tulevina vuosina.

Pitkittynyt korona monenlaisine oireineen heikentää potilaiden terveyttä ja elämänlaatua. Lisäksi melko lievänäkin sairastettu korona näyttää lisäävän hieman kuolleisuutta.

Nature-tiedelehden verkkojulkaisussa ilmestyneet tulokset perustuvat yli 73 000 amerikkalaisen koronapotilaan tietoihin. Valtaosa potilaista oli yli 60-vuotiaita miehiä, mutta aineistoon mahtui myös yli 8800 naista.

Osallistujat olivat todennetusti saaneet koronatartunnan maalis-marraskuussa vuonna 2020, mutta he olivat sairastaneet taudin kotonaan. Koronapotilaiden verrokkeina käytettiin lähes 5 miljoonaa potilasta, jotka eivät olleet sairastuneet koronaan tai joutuneet sairaalahoitoon samassa aikaikkunassa.

Lisäksi tutkijat vertasivat erillisessä analyysissä yli 27 000 sairaalahoitoa vaatinutta potilasta, joista vajaa puolet oli sairastunut koronaan ja reilu puolet kausi-influenssaan. 

Korona lisäsi kuolleisuutta

Tutkijoiden mukaan covid-19-taudista selviytyneillä potilailla oli yli 60 prosenttia suurempi riski kuolla puoli vuotta akuutin infektion jälkeen verrattuna yleiseen väestöön.

Kotonaan sairastaneista koronapotilaista noin 2,3 prosenttia kuoli puolen vuoden sisällä infektiosta, kun taas virustartunnalta selvinneistä seurannan aikana kuoli 1,4 prosenttia. Kuoleman riski kohosi sitä mukaa, mitä vakavampi tauti oli.

Sairaalahoitoa vaatineeseen koronaan liittyi 50 prosenttia suurempi kuoleman riski verrattuna sairaalahoitoa vaatineseen influenssaan.

Tutkijat huomauttavat, että infektion jälkimainingeissa tapahtuneita kuolemia ei välttämättä tilastoida koronasta johtuviksi. Myöskään tässä tutkimuksessa koronapotilaiden kuolinsyitä ei ilmoitettu. 

Viruksen itsensä aiheuttamien terveysongelmien lisäksi syy voi olla terveydenhuollon vaikeudessa tarttua pitkittyneeseen koronaan. Tutkimuksesta uutisoinut The New York Times huomauttaa, että koronapotilailla oli muuta väestöä enemmän avohoitokäyntejä. 

Korona vaikuttaa lähes koko elimistöön

Laajasta aineistosta vedetyt johtopäätökset vahvistavat käsitystä, jonka mukaan pääasiallisesti hengitystieinfektioita aiheuttava korona voi vaikuttaa lähes kaikkiin elimistön elinjärjestelmiin. 

Terveysongelmat liittyivät hengityselimiin, hermostoon, mielenterveyteen, aineenvaihduntaan, sydän- ja verisuonielimistöön, ruoansulatuselimistöön, munuaisiin, veren hyytymiseen, ihoon, tuki- ja liikuntaelimistöön sekä yleiseen terveydentilaan.

Sairaalahoitoon joutuneilla koronapotilailla oli sairaalahoitoon joutuneita influenssapotilaita suurempi riski oireiden pitkittymiseen. Suurin riski pitkäaikaisiin terveysongelmiin oli tehohoitoa vaatineilla koronapotilailla.

Kukaan potilas ei kärsinyt kaikista edellä mainituista ongelmista, mutta osalla niitä oli useampia, mikä voi vaikuttaa merkittävästi terveyteen ja elämänlaatuun. Osa oireista parantuu ajan myötä, mutta osa voi myös pahentua, tutkijat varoittavat.

Syytä koronan pitkittymiselle ei tiedetä, mutta on arvioitu, että taustalla on immuunijärjestelmän voimakas aktivoituminen.

Hyvää hoitoa pitkästä koronasta kärsiville

Tiedotteessaan tutkijat kehottavat lääkäreitä olemaan valppaita arvioidessaan koronapotilaita, sillä he tarvitsevat monitieteellistä ja kokonaisvaltaista hoitoa. Järjestelmän ulkopuolelle pudonneiden potilaiden kokema turhautuminen ja stressi voivat pahentaa oireita.

Tutkimus vahvistaa näyttöä siitä, että melko lievänäkin sairastettu korona voi aiheuttaa pitkään jatkuvia oireita, joskin suurin riski "pitkään koronaan" liittyy vakavaan tautimuotoon.

Pitkittyneeseen koronaan ei ole tarjolla parantavaa hoitoa. Potilas joutuu tyytymään siihen, että terveydenhuollossa hoidetaan vain oireita ja tuetaan paranemisprosessissa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Asko Järvinen suositteli helmikuussa, että potilaiden kannattaisi pitää kirjaa oireistaan.

Järvinen myös huomautti, että valtaosa Suomessa sairastuneista on parantunut koronasta.

Katso alla olevalta videolta animaatio, joka havainnollistaa, miten korona lähti leviämään Kiinassa.

1:09

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja