Koskelan kuulustelut julki: Lapsuudenystävät kertovat, että uhri itki ja pyysi lopettamaan – lopuksi pahoinpitelijät kättelivät toisiaan

Koskelan teinimurhasta syytetyt kolme poikaa eivät osanneet poliisin kuulusteluissa kertoa mitään kunnollista motiivia julmalle teolleen. Kaikki katuivat tapahtunutta ja olivat siitä järkyttyneitä.

Murhasta syytettyjä poikia kuultiin oikeudenkäynnissä suljetuin ovin, mutta nyt Helsingin poliisi on julkaissut tapauksen esitutkintamateriaalin. Samalla tulivat julkisiksi murhasta syytettyjen poikien kuulustelut.

Pojat otettiin kiinni 7. joulukuuta, eli kolme päivää teon jälkeen. 16-vuotias uhri makasi perjantai-illasta 4. joulukuuta lähtien kuolleena Helsingin Koskelan sairaalan puistossa, kunnes rakennusmies löysi ruumiin maanantaiaamuna. Samana päivänä tekijät otettiin kiinni ja heidän kuulustelut aloitettiin pian.

Kuulusteluissa kaikki pojat myönsivät olleensa väkivaltaisia uhria kohtaan.

Kaksi tekijöistä oli tuntenut uhrin aivan pikkulapsesta asti, mutta vanhin syytetty oli tutustunut häneen vasta edellisenä syksynä.

Yksi tunnusti äidilleen – äiti soitti heti poliisille

Poliisille tapaus alkoi selvitä varhain maanantaiaamuna 7. joulukuuta, kun rakennusmies ilmoitti hätäkeskukseen ruumiista Koskelan sairaalan puistoalueella.

Samana maanantaiaamuna toinen uhrin lapsuudenkavereista kertoi äidilleen, että hänen kaveriaan oli pahoinpidelty potkimalla ja lyömällä perjantai-iltana. Poika sanoi, että paikalla oli ollut uhrin lisäksi kolme poikaa, mutta että pahoinpitelijä olisi ollut vain yksi kolmesta.

Poika kuitenkin myönsi, että myös hän itse oli lyönyt uhria. Samoin hän kertoi äidilleen, että hän oli käynyt toisen pojan kanssa vielä lauantaina paikalla ja uhri makasi edelleen siellä.

Äiti soitti heti poliisille. Kaikkia kolmea 16-vuotiasta alettiin heti epäillä rikoksesta. Uhrille tehdyn ruumiinavauksen jälkeen rikosnimike muuttui murhaksi.

Uhri itki ja pyysi lopettamaan

Viime joulukuun 4. päivän iltana pojat menivät viettämään yhden syytetyn syntymäpäiviä Koskelan sairaala-alueelle. Syytetyt olivat etukäteen suunnitelleet juottavansa uhrille alkoholia.

Yksi syytetyistä joutui lähtemään melko pian pois paikalta pariksi tunniksi. Tämä syytetty poika on sama, joka myöhemmin tunnusti äidilleen tapahtuneen.

Väkivalta uhria kohtaan alkoi melko nopeasti sen jälkeen, kun pojat menivät puistoon iltaseitsemän aikaan.

Uhri oli lopulta hyvin vahvassa humalassa.

Syntymäpäiviään surmailtana viettänyt syytetty myönsi poliisikuulusteluissa lyöneensä uhria. Hän kertoi uhrin itkeneen, kun häntä lyötiin.

– Se oli niin kuin paniikissa ja jossain kohtaa rupesi itkemään, se kuulosti itkuiselta. Uhri yritti käsillään estellä häneen kohdistuvia lyöntejä, mutta ei itse käyttänyt kehenkään väkivaltaa. Uhri sanoi tilanteen aikana lopeta ja ei.

Väkivaltaa tehtiin uhrille useammassa paikassa Koskelan puistossa. Kirkon takana uhri ei enää kyennyt puhumaan.

– Hän ainoastaan yritti nostaa käsiään kasvojensa suojaksi (vanhimman syytetyn) jatkaen uhrin potkimista ja nyrkillä hakkaamista. Kun (vanhin syytetty) kuristi uhria käsivarrellaan, uhri yritti vetää kättä alaspäin saadakseen vähän ilmaa.

Kaksi syytettyä syytti vanhinta

Kahden lapsuudestaan asti uhrin tunteneen syytetyn mukaan kolmas ja vanhin pojista oli selvästi aggressiivisin. Vanhin poika myös kuristi uhria ja yritti murtaa tältä käden.

Kaksi syytettyä kertoi poliisille, että he yrittivät saada kolmatta lopettamaan uhrin pahoinpitelyn.

– Minä ja (toinen syytetty) sanoimme kolmannelle, että lopettaa sen ja jossain kohtaa uhri nousi vielä itse seisomaan. Sanoimme hänelle, että lopeta päähän hakkaaminen. Minua ja (toista syytettyä) pelotti ja ahdisti siinä vaiheessa (kolmannen syytetyn) toiminta, uhrin lapsuudenkaveri selitti.

Kolmas syytetty oli tuossa tilanteessa väkivaltainen myös kahta muuta syytettyä kohtaan.

– Aina kun me mentiin ottamaan sitä siitä pois, niin se kävi aggressiiviseksi meitä kohtaan ja katsoi meitä sellaisella tosi pelottavalla ilmeellä. Me oltiin tosi sokissa ja peloissaan. Jossain vaiheessa se töni mua ja (toista syytettyä) ja kaatoi maahan. Sitten se löi mua jollain metallitangolla. Sillä samalla putkella se hakkasi myös uhrin kehoa.

Kovassa humalassa

Uhria lyötiin illan aikana nyrkein ja metalliputkella, häntä potkittiin ja hänen päälleen virtsattiin. Vanhin pojista myös hyppäsi uhrin päälle puistossa olleen lavan päältä.

Muut syytetyt kertoivat vanhimman pojan riisuneen uhrin housut, mutta hänen mukaansa se tapahtui vahingossa.

– Raahasin uhria, housut laskeutuivat puoleen väliin, mutta sitten otin ne housut kokonaan pois ja heitin ne sen aidan yli. Mielestäni muut eivät koskeneet vaatteisiin.

Vanhin syytetyistä ei poliisikuulusteluissa juurikaan muistanut illan tapahtumia. Osin muistamattomuus johtui varmasti siitä, että poika oli ollut vahvassa humalassa tekoiltana.

– Minulla on sellaisia välähdyksiä, että me lyödään ja potkitaan (uhria). Minä ainakin löin häntä pari kertaa päähän ja muistan, kun potkin häntä kylkiin ja vatsaan, vartaloon, poika kertoi poliisille.

Tämän syytetyn mukaan myös kaksi muuta syytettyä olivat väkivaltaisia uhria kohtaan. Hänen mukaansa yksi syytetyistä tarkisti poikien lähtiessä puistosta, että uhri hengittää.

– Lähdimme siitä sitten vain pois ja minä menin kotiin äidin luokse junalla. Riisuin kaikki vaatteeni pois ja jätin ne siihen lattialle ihan likaisena ja märkänä. Olin kaatuillut monta kertaa.

Pojat viestittelivät paniikissa

Seuraavana päivänä vanhin poika sai viestin yhdeltä epäillyistä, joka kertoi, että uhri on kuollut. Kolmikko puhui asiasta puhelimessa ja kaikki olivat paniikissa.

– Emme tienneet, mitä tulisi tehdä. Kaksi muuta oli käyneet katsomassa uhria ja he kertoivat, että uhri oli vähän siirtynyt siitä paikalta, mihin hänet olimme jättäneet. Ajattelin, että sitten kun joku löytää uhrin, ilmiannan itseni poliisille, vanhin pojista kertoi.

Syytettyjen mukaan uhri joi itse ensin viinaa, ja vasta myöhemmin hänelle alettiin juottaa sitä.

Väkivaltaa ei edeltänyt minkäänlaista riitaa, vaan aluksi nelikko oli istunut ja jutellut puistossa normaalisti ennen pahoinpitelyn alkamista.

– Juttelimme ihan sovussa aiemmin. Sitten alkoi se väkivalta. Muistan, että potkin uhria päähän ja vartaloon, hän oli makuultaan.

Vanhin kertoi tunteneensa raivoa

Väkivaltaisin pojista myöntää potkineensa ja lyöneensä uhria useita kertoja. Hän myös muistaa muiden poikien pyytäneen häntä lopettamaan jossain vaiheessa.

Toisaalta hän myös kertoi kahden muun olleen väkivaltaisia uhria kohtaan.

– Tunsin raivoa, vihastusta ja myös epätoivoa. Ne lyönnit oli mielestäni sellaisia epätoivoisia lyöntejä, en osaa sinänsä enempää selittää tunteitani tilanteessa. Kun löin, niin oli sellainen raivon tunne. Olin jotenkin todella vihainen. Se oli vähän kuin minun sisällä oleva tunne enkä kohdistanut sitä mielestäni kehenkään. Tunne ei helpottanut.

Poika ei osannut tarkemmin selittää, mistä hänen raivonsa syntyi. Hän ei edes tuntenut uhria juuri lainkaan. Vasta kotiin kävellessä vihan tunne haihtui.

Nauroivat ja kättelivät toisiaan

Illan aikana uhrin pakaroiden väliin oli laitettu papatti, ja sytytetty se tuleen. Uhri makasi tuolloin maassa kyljellään housut nilkoissa. Syytetyt kuvasivat videolle, kun ilotulite räjähti uhrin pakaroiden välissä.

Väkivaltaisimmaksi syytetyn pojan mielestä kaksi muuta asetti ja sytytti papatin. Videon lopussa kaikki kolme syytettyä nauroivat kovaäänisesti ja kättelivät toisiaan.

– Näin, että kaksi muuta kätteli siinä toisiaan ja minä kättelin molempia siinä lopussa. Todella typerää ja sairasta ja alentavaa käytöstä, väkivaltaisimmaksi syytetty kertoi poliisille.

Videolla uhri ei liikkunut lainkaan.

Syytetyt poistuivat paikalta yhdentoista maissa illalla ja jättivät uhrin tiedottomana puistoon.

– (Yksi syytetyistä) oli aivan shokissa ja alkoi selittää, että nyt lähdetään täältä. En itsekään tiennyt mitä olisi pitänyt tehdä ja lähdin hänen peräänsä ja kolmas lähti peräämme. Toivoimme, että uhri olisi noussut itse ylös ja lähtenyt menemäään laitokselle, syntymäpäiviään viettänyt syytetty sanoi.

– Mun oli pakko oksentaa, kun tuli huono olo. Oksensin siinä jonkun aikaa. Me mentiin siihen Alepaan. Sitten menin kotiin ja olin kotona ehkä puoli yhden aikaan. Menin suoraan nukkumaan, äidilleen myöhemmin tapahtumista kertonut syytetty kertoi poliisille.

Tämä poika kertoi poliisille lyöneensä uhria vain kaksi kertaa poskeen.

Kukaan ei soittanut apua

Poliisi kysyi kaikilta epäillyiltä, miksi he jättivät uhrin puistoon eikä kukaan soittanut apua. Uhri oli ollut vielä ainakin jollain tavalla tajuissaan syytettyjen poistuessa, koska hän oli liikkunut vielä jotenkin maassa, mutta vain pienen matkan.

– Mä ainakin olin niin sekavassa tilanteessa enkä mä tajunnut, että noin vakavaa voisi käydä, ja (uhri) ei olisi enää täällä, äidilleen kertonut syytetty vastasi poliisille.

– Kyllä me yritettiin puhua, miksi me teimme näin, mutta ei kukaan saanut siitä mitään selkoa. Juteltiin jälkeenpäin, että onko käsitetty sitä kuolemaa ja tapahtumia. Kaikki oli vaan hämillään.

Uhrin näkeminen oli traumaattista

Lauantaina uhrin lapsuudestaan asti tunteneet kaksi syytettyä palasivat puistoon. Uhri makasi yhä lähes samalla paikalla, minne he olivat tämän jättäneet. Hän oli liikkunut vähän lavan vierestä, mutta kuollut siihen muutama tunti sen jälkeen, kun tekijät olivat poistuneet paikalta.

– Me nähtiin, että siellä on vielä joku ja sitten poistuttiin ihan sokissa, pojat kertoivat.

– Totesimme silloin, ettei (uhri) enää hengitä, että se on kuollut. Lähdimme pois. Se oli niin vitun kauheeta ja traumatisoiva näky. Menimme jonnekin Käpylään puhumaan, että mitä vittua on taphatunut. Menimme sitten koteihimme ja ollaan vaan venattu, että joku löytäisi sen, koska ei olla itse uskallettu soitaa minnekään, syntymäpäiviään surmailtana viettänyt syytetty kertoi.

– (Se näky oli) kauhea. Se vaan makasi siellä kädet levällään. Ei se ollut mitenkään mukava näky, hän kuvaili.

Pojat keskustelivat keskenään tapahtuneesta viikonlopun aikana useita kertoja. He olivat järkyttyneitä.

– Sunnuntaina vaan todettiin, ettei tällaista voi pitää sisällään ja päätettiin, että (yksi syytetty) kertoo äidilleen ja siitä asiat lähtisi selviämään, uhrin pisimpään tuntenut syytetty sanoi.

Yksi kuvaili tekoa kidutukseksi

Väkivaltaisin pojista kertoi poliisille voineensa huonosti koko viikonlopun.

– Tuntuu, että sielu olisi lähtenyt. Ei pystynyt syömään, vaikka oli nälkä eikä saanut nukuttua ja kaikin tavoin hirveä olo. Esitin kotona, että oon ihan ok, vaikka ei todellakaan ollut näin.

Viikonlopun aikana syytetyt olivat keskustelleet myös siitä, pitäisikö uhri jotenkin hävittää ja, että jonkun pitäisi käydä heittämässä uhrin päälle valkaisuainetta. Tarkoitus oli siivota uhri valkaisuaineella.

Yksi syytetyistä oli lukenut jostain, että virtsasta ei voisi löytää dna:ta.

Viikonlopun aikana tekijöiden lähettämissä viesteissä kävi ilmi pelko ja poikien järkytys tapahtuneesta.

– Kun mietin sitä, että kuinka kauan sitä tapahtui ja ne asiat mitä muistin, niin se tuntui siltä, että oltaisi kidutettu. Se oli niin pitkä aika ja tavallaan niinku kidutusta samalla kun se oli jotenkin niin pitkäkestoista eikä uhri kuollut nopeasti, väkivaltaisimmaksi syytetty poika kuvaili poliisille.

Tarkoitus ei ollut tappaa

Mitään varsinaista motiivia teolle ei selvinnyt poliisin tutkinnassa. Kaikki pojat kiistivät, että heidän tarkoituksensa olisi ollut tappaa uhri.

– Se ei ollut missään vaiheessa minun tavoitteena. Missään vaiheessa ei ollut tavoitetta, että se menisi tähän, että uhria ei enää olisi täällä, välillä pois paikalta käynyt syytetty kertoi.

Pisimpään uhrin tuntenut syytetty puhui poliisille rankaisuleikistä.

– Meillä on ollut sillee, että kun ollaan oltu juomassa tai polttelemassa (pilveä), niin sitten jossain vaiheessa tuli mieleen, että jos (uhri) käyttäytyi ärsyttävästi, niin sitten saatiin antaa semmoinen hennompi läpsy poskeen. Sitten se on ehkä lähtenyt vähän lapasesta. Kevyet läpsyt ovat kuitenkin koventuneet ajan kanssa, poika kertoi.

Vanhin pojista koki, että kaksi muuta syyllistivät häntä.

– Minulla on ollut koko ajan tunne, että olisin jotenkin tehnyt eniten, mutta me kaikki oltiin siinä ihan yksissä tuumin. Kaksi muuta saivat minut mukaan tähän paskamyrskyyn. He aloittivat tämän sillä rangaistusleikillä, he olivat ensimmäisiä, jotka uhrin kanssa juomassa olivat ja häntä pahoinpitelivät. Mielestäni he ovat syypäitä siihen, miksi näin tuli tapahtumaan. Mielestäni olimme ihan yhtä isossa roolissa tässä asiassa, hän sanoi poliisille.

Poika tiesi, että kaksi muuta yritti tehdä hänestä syntipukkia asiassa.

– He ovat tunteneet toisensa pienestä asti ja minä olen tuntenut heidät vasta hetken. Helpompihan heidän on puhua kaikki päälleni. On hyvin mahdollista, että he yrittävät kaataa koko jutun minun päälleni. Sinänsä hyvä, että videot on saatu takaisin, missä näkyy myös heidän tekemisisään. Olen valmis ottamaan tästä tuomion. Tiedän, että minulla on perhe, joka odottaa ja haluan ottaa vastuun teoistani, tämä syytetty sanoi poliisille.

Pojan mukaan uhri valikoitui kohteeksi, koska hän oli huonojen ihmisten ympärillä.

– Kännissä sitä on hakattu ja sille on naurettu. Kaikki on ollut hyvin siihen asti, kunnes ollaan oltu päihtyneitä. Ei tuo ole sellaista, mitä ystävällisyyden pitäisi olla, vanhin pojista kuvaili poliisille.

Uhri oli kiltti

Syytetyistä pisimpään uhrin tuntenut poika oli hänen kanssaan myös läheisin. Pojat olivat leikkineet lapsena yhdessä samalla pihalla ja uhrin vanhemmat olivat myös hoitaneet poikaa pienenä.

Uhrin pitkään tunteneet pojat kuvailivat tätä kiltiksi.

– Vähän ehkä omalaatuinen ja sellainen hiljaisempi. Se tykkäsi pelata ja sit se tykkäsi leikkiä legoilla. Tosi kiltti se oli.

– Se oli vaan tosi sulkeutunut eikä koskaan tehnyt mitään, lapsuudenkaveri kuvaili.

Syytettyjen mielestä uhrilla ei juuri ollut muita kavereita kuin he kaksi. Ainakaan uhri ei puhunut heille koskaan muista kavereista.

Jälkikäteen kaikki syytetyt olivat kauhuissaan tapahtuneesta.

– Tämä on ihan vitun kauheata, että näin on pitänyt käydä, uhrin lapsuudenkaveri kertoi.

Lapsuudenkaverilla oli uhriin hyvät välit, vaikka he olivatkin vain satunnaisesti tekemisissä toistensa kanssa.

– (Uhri) on joskus muistuttanut mua siitä, että kiusasin häntä päiväkodissa. Meitä molempia eli minua ja (uhria) on kiusattu Käpylän peruskoulussa 1. luokalla.

Sama poika kertoi poliisille , että kaikki kolme syytettyä olivat pahoinpdielleet uhria puolentoista kuukauden ajan ennen uhrin kuolemaa.

Syytetyt kertoivat poliisille olevansa pahoillaan tapahtuneesta.

– Tosi pahalta. Kaduttaa niin paljon ja oon tosi pahoillani (uhrin) läheisten puolesta. Mä kadun sitä, että en lähtenyt tai tehnyt jotain, että se olis loppunut.

– Haluaisin sanoa (uhrin) vanhemmille, että olen pahoillani. En mä mitään anteeksiantoa voi heiltä pyytää, uhrin kanssa läheisin syytetty kertoi.

Lue myös:

    Uusimmat