Kommentti: Brexit on Putinin nollasummapelin jättipotti

Venäjä on jo pitkään harjoittanut Euroopassa hajota ja hallitse -politiikkaa, sillä epäyhtenäinen EU on Venäjälle helpompi kumppani. Brexit on Venäjän voitto Euroopan suuressa nollasummapelissä. 

Monet tutkijat nimittävät Venäjän toimintatapaa nollasummapeliksi – oma voitto on vastapuolen tappio.

– Pokeri on tyypillinen nollasummapeli, jossa vastapelaajaa pitää harhauttaa tai ainakin salata häneltä kaikki tieto, todetaan Olli-Matti Mikkolan ja Katri Pynnönniemen tuoreessa artikkelissa Venäjän valtapolitiikasta.

– Jos pehmeän voiman valtapolitiikalla ei saavuteta tuloksia nollasummapelissä, syntyy riski ajautua miinussummapeliin. Sota on tyypillinen arvoja tuhoava miinussummapeli, jossa lopulta kaikki häviävät, artikkeli jatkuu.

– Vuosituhannen alussa Vladimir Putinin johtaman Venäjän arveltiin siirtyvän plussasummapelin sääntöihin. Viime vuodet ovat kuitenkin osoittaneet tämän olevan toiveajattelua. 

Brexit voitto Venäjälle

Brexit on Venäjän voitto Euroopan suuressa nollasummapelissä. Euroopan yhtenäisyys rakoilee –  siis Venäjän toimintavapaus lisääntyy. Venäjän on paljon helpompi käsitellä yksittäisiä maita kuin isoa ja yhtenäistä EU-blokkia, ja tämä pätee niin pakotepolitiikkaan, puolustukseen kuin talouteenkin. Jo tähän asti on ollut nähtävissä, että monet EU-maat pyrkivät väistämään päätösvastuutaan pakotteista ja vetäytymään vaikeissa kysymyksissä EU:n selän taakse. Mitä heikompi EU on, sitä vaikeammaksi tämä käy.

Venäjä on aktiivisesti murentanut Euroopan yhtenäisyyttä monin eri tavoin. Yksi keino on ollut maahanmuuttokriisin hyödyntäminen. Samalla kuin lukuisat EU-maat ovat kamppailleet huonosti hallitun pakolaiskriisin keskellä, Venäjän on kerrottu rahoittaneen oikeisto- ja nationalistipuolueita useissa eri maissa. Maaperä on ollut otollinen, kun maa toisensa perään on ajautunut syviin ristiriitoihin maahanmuuttopolitiikassaan.

Nationalismi on sananmukaisesti kansallisuusmielisyyttä, ja sellaisena se nakertaa EU:n yhtenäisyyttä. Hajanainen, eripurainen ja omien kriisiensä heikentämä Eurooppa on Venäjälle helppo neuvottelukumppani.

Yksi esimerkki näistä pyrkimyksistä oli ulkoministeri Sergei Lavrovin jyrähdys venäläisen tytön tapauksesta tammikuussa Saksassa. Lavrov kertoi tuolloin tiedotustilaisuudessa, kuinka Saksa olisi yrittänyt pimittää tietoja venäläistytön raiskauksesta Berliinissä. Hän käytti tytöstä tunteisiin vetoavaa ilmausta "nasha devotshka Lisa", meidän tyttömme Lisa, ja kertoi kuinka tyttö oli joutunut arabitaustaisten maahanmuuttajien raiskaamaksi. Lavrov myös arveli että Saksassa yritetään vääristää todellisuutta "poliittisen korrektiuden" nimissä.

Myöhemmin kävi ilmi, ettei mitään raiskausta tapahtunutkaan. Lavrovin mukaan kyse oli väärinkäsityksestä, mutta että väärinkäsityksen syypää oli Saksa.

Joka tapauksessa tällaiset puheet ovat tietysti bensaa liekkeihin Saksan maahanmuuttokriisin keskelle. Tarina Lisasta jäi elämään vaikka kaikki osapuolet ovat jo myöntäneet ettei se ollut totta. 

Euroopan yhtenäisyys koetuksella

Nyt Euroopan yhtenäisyys on uudessa puntarissa. Brexitin taustalla on vähintään osittain maahanmuuttokriittisyys, ja sen vaikutukset alkavat vasta hiljalleen käydä ilmi.

Tämä lienee vähintään yksi asia, joita presidentti Vladimir Putin tulee tunnustelemaan Suomeen. Toinen varma aihe on Ukraina.

Euroopan epäyhtenäisyyttä pyritään varmasti testailemaan myös suhteessa Putinin vierailuun: Vaikka presidentti Niinistö todennäköisesti puhuu Putinille täysin EU:n pakotelinjan mukaisesti, Venäjä pyrkii varmasti vihjaamaan ulospäin että Suomi suhtautuu Venäjään eri tavalla kuin EU:n virallinen linja.

Brexit saattaa vahvistaa Natoa 2:32

Lue myös:

    Uusimmat