KKO:n presidentti: "Paras on hyvän pahin vihollinen"

Korkeimman oikeuden presidentin Pauliine Koskelon mukaan oikeuslaitokselle asetettavien vaatimusten ja sille annettujen resurssien pitäisi olla suhteessa. Koskelo puhui Helsingissä vuosittaisilla asianajajapäivillä, jonka oikeuspoliittisessa forumissa puitiin oikeuslaitoksen tulevaisuutta..

Koskelon mukaan oikeusturvasta ei puutu visiota, vaan raha. - Meiltä puuttuu toimeenpanon visio. Perusoikeuksia ei tuoteta hyvillä aikomuksilla.

- Jos tilausta halutaan pienentää, kuormaa on vähennettävä.

Koskelon mukaan nyt pitäisi avoimesti miettiä, mitä oikeuslaitokselta halutaan.

- Meillä on ollut tapana torjua muiden maiden systeemiä sillä perusteella, ettei se sovi meidän järjestelmäämme. Jos ideaali on realismin ulkopuolella, ollaan vaarallisella tiellä. Paras on hyvän pahin vihollinen, Koskelo sanoi.

Presidentin mukaan suomalainen oikeuspolitiikka on ankkuroitava siihen mikä on toteuttamiskelpoista.

Koskelon mukaan ympäri maata sijoitettujen oikeuksien saaristo ei ole hyvä visio, vaan pitäisi avoimesti miettiä mikä on järkevää.

Hovi- ja hallinto-oikeudet yhteen?

Asianajajaliiton puheenjohtaja Mika Ilveskero ehdotti omassa puheenvuorossa, että hovi- ja hallinto-oikeusverkoston voisi keskittää samoille paikkakunnille lainkäytön keskuksiksi.

- Jos kerran prosessimuodot ovat lähestymässä toisiaan ja jos fyysinen läheisyys eri prosessimuotojen ylioikeuksille koetaan tarpeelliseksi, niin olisiko hovi- ja hallinto-oikeudet syytä yhdistää yleisiksi ylioikeuksiksi, mutta kantti puuttuu?

Ilveskero ihmetteli myös riitajuttujen käsittelyn kehitystä.

- Toinen ihmetyksen aihe on erilaisten tuomioistuimen ulkopuolisten riidanratkaisumenettelyjen tarve sen vuoksi, että nykyinen oikeudenkäyntimenettely on liian raskas ja kallis. Ihmiset eivät uskalla hakea oikeutta kustannusten ja ratkaisun saamiseen kuluvan pitkän ajan vuoksi.

- Olemmeko rakentaneet niin täydellisen oikeudenkäyntimenettelyn, että käytännön oikeussuoja jää saamatta? Jos nykyinen trendi jatkuu, oikeustaloissa ei tarvita enää tiloja siviilioikeudenkäyntejä varten, koska riidat hoidetaan joko jonkinlaisessa lautakunnassa kevennetyssä menettelyssä tai välimiesmenettelyssä.

- Suomesta puuttuvat oikeudenhoidon pitkän linjan tavoitteet. Nyt olisi oikea hetki pohtia, mitä oikeudenhoidolta ja oikeuslaitokselta odotetaan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua, Ilveskero sanoi.

Lue myös:

    Uusimmat