Koskelo: Käräjäoikeuksia suurennettava

Korkeimman oikeuden presidentin mielestä kansalaisten oikeusturva saattaa olla vaarassa, jos oikeushallinnon rakenteellisia ongelmia ei ratkaista. Oikeusministeri Leena Luhtasen mukaan Koskelon viestit kyseisistä ongelmista ovat epätarkkoja.

Korkeimman oikeuden presidentin Pauliine Koskelon mielestä Suomen käräjäoikeuksia tulisi suurentaa. Hänen näkemyksensä mukaan käräjäoikeuksien määrä ei korvaa laatua. Koskelo esitti näkemyksiään käräjäoikeustilanteesta ja valtion säästötoimista TV1:n Lauantaiseurassa.

Suomessa on tällä haavaa 58 käräjäoikeutta. Koskelon mielestä ongelmana on, että maassa on paljon pieniä yksiköistä. Näin ollen ei ole mahdollista, että tuomioistuinten voimavaroja voitaisiin jakaa.

Käräjäoikeuksia pitäisikin Koskelon mielestä suurentaa, jotta voimavarojen käyttöä voitaisiin jakaa nykyistä paremmin. Tämä mahdollistaisi myös tuomareiden erikoistumisen. Pienissä yksiköissä erikoistuminen ei nykyisin ole mahdollista. Siksi pienissä yksiköissä kyvytkään erityistapauksessa eivät aina riitä.

Koskelo arvosteli selkein sanoin valtion tuottavuusohjelmaa. Hänen mielestään ihmisten oikeusturva voi olla vaarassa, jollei rakenteellisia ongelmia ratkaista. Oikeushallinnosta haetaan 720 työpaikan säästöä. Sinänsä Koskelo ymmärtää säästötavoitteet. Tuomioistuinjärjestelmää ei hänen mielestään voi kuitenkaan automatisoida, eikä radikaalia muutosta palkkamenoihin ole saatavissa.

Pitää hoitaa myös tautia

Oikeuslaitoksen menoista 80 prosenttia on palkkamenoja. Koskelon näkemyksen mukaan radikaalia muutosta tähän ei ole saatavissa. Tuomioistuinten mahdollisuudet joustaa ovat hänen mielestään aika pienet.

Koskelo pitää käräjäoikeuskysymystä varsinkin alueellisena ongelmana. Ruuhka-Suomen tuomioistuimet ovat ylikuormitettuja jo ennestään, joten säästöjä on vaikea löytää.

Koskelon näkemyksen mukaan nyt on ehdottoman välttämätöntä, että ryhdytään tarvittaviin rakenneuudistuksiin. Hän korosti, että oireiden hoitaminen ei riitä; pitää hoitaa myös itse tautia.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomelle useita huomautuksia. Koskelo on sitä mieltä, että näihin huomautuksiin on syytä suhtautua vakavasti. Huomautukset kuvastavat hänen mielestään Suomessa vallitsevia rakenteellisia ongelmia. Ongelmat taas uhkaavat pahentua.

Luhtanen: Koskelo antoi epätarkkoja viestejä

Oikeusministeri Leena Luhtanen arvostelee korkeimman oikeuden presidentin Pauliine Koskelon esittämiä näkemyksiä oikeushallinnon ongelmista. Luhtasen mielestä Koskelo antoi niistä vähintään epätarkkoja viestejä.

Sinänsä Koskelo toi Luhtasen mielestä ongelmat oikein esiin Ylen Lauantaiseurassa. Ohjelmasta sai kuitenkin sellaisen viestin, ettei ongelmien poistamiseksi ole tehty mitään. Tämä ei hänen mukaansa vastaa totuutta.

Luhtanen muistutti, että oikeusministeriössä on tehty useita selvityksiä, joiden toteuttamisella uudistetaan oikeusprosesseja ja rakenteita, tehostetaan toimintatapoja ja suunnataan voimavaroja uudelleen tosiasiallisen tarpeen mukaan. Hänen mielestään olisi ollut kohtuullista, että ohjelmassa olisi tuotu esiin nämä toimet.

- Totean, että oikeusturvan uhka eivät ole säästö- ja tehostamistoimet vaan se, ettei tehdä mitään ja annetaan asioiden jatkua nykyisellään. Oikeushallinto on osa yleistä hallintoa, jonka on kyettävä uudistumaan muun hallinnon tavoin ja esimerkiksi teknisen kehityksen mukana, hän tiivisti.

Luhtasen reaktio on ainakin siinä mielessä yllättävä, että oikeusministerin korkeimman oikeuden presidenttiin kohdistama arvostelu ei ole ihan jokapäiväistä.

Luhtanen korosti, että oikeusministeriön tavoite on tulevina vuosina vähentää käräjäoikeuksien määrää nykyisestä 58 käräjäoikeudesta maakuntapohjaisesti jopa melkein puoleen. Hän huomautti, että samalla vapautuu mahdollisuus suunnata lakimiesvirkoja sinne, missä tarve on suurin.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat