"Kerjäämisen kieltäminen ei ratkaise koko kerjäämisongelmaa"

Poliisi ei usko, että kerjäämiskielto ratkaisee koko kerjäämisongelmaa. Sisäministeriön työryhmä esitti eilen, että kerjääminen julkisella paikalla kiellettäisiin Suomessa.

Kiellon tarkoitus on vaikeuttaa järjestäytynyttä kerjäämistä ja ehkäistä siihen liittyvää rikollisuutta.

Kerjäämiskieltoa pohtineen työryhmän jäsen, rikoskomisario Juha Laaksonen Helsingin poliisilaitokselta myöntää, ettei kerjäämisen kieltäminen ole yksiselitteinen ratkaisu.

- Kerjäämisongelma ei ole pelkästään vain Suomen ongelma. Tämä on yksi tapa reagoida kansallisesti, mutta myös laajempimittaisia toimia EU:n tasolta tarvitaan.

Laaksosen mukaan työryhmän ehdotus vaatii lisäksi vielä tarkennusta. Tällä hetkellä lakiesityksessä ei esimerkiksi määritellä selkeästi sitä, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Nykyisen ehdotuksen perusteella kerjäämisen määrittelisi lopulta poliisi.

- Yksi peruste tälle voisi olla, että onko kerjääminen häiritsevää vai eikö se ole. Uskon, että jatkotyöskentelyssä tätä tullaan määrittelemään vielä tarkemmin.

Esityksen mukaan poliisi voisi myöskin määritellä, olisiko esimerkiksi kukkien kauppaaminen tai katusoitto kerjäämistä. Sitä Laaksonen ei kuitenkaan usko, että katusoittaminen kiellettäisiin tai tehtäisiin kokonaan luvanvaraiseksi.

Kerjäläisistä varkaiksi?

Kerjäämiskieltoa on jo ehditty kritisoida syrjivänä. Muun muassa vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet näkee kiellon leimaavan romaneja.

Pelkona on myös se, että kerjäämisen kieltämisen myötä kerjäysongelma muuttaakin muotoaan näpistely- tai varkausongelmaksi.

Laaksonen pitää asiaa mahdollisena, mutta korostaa silti, että kerjäämiskielto antaisi poliisille mahdollisuuden puuttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa.

- Varkauksia ja näpistyksiä tapahtuu jo nyt aika paljon. Kaikki on tietysti mahdollista, mutta tällä pystytään antamaan jo alkuvaiheessa se signaali, että tällaista toimintaa ei hyväksytä

Erääksi keinoksi kerjäämisen suitsimiseen lakiesitys tarjoaa sakkorangaistusta. Kerjäämisestä voisi tällöin napsahtaa kerjäläiselle noin 60 euron sakko.

Rangaistuksen teho on kuitenkin ehditty jo kyseenalaistaa, sillä varattomilta kerjäläisiltä ei välttämättä saataisi sakkoja koskaan perittyä.

Rikoskomisario Juha Laaksosen mukaan sakko olisi kuitenkin viimeisin keino puuttua kerjäämiseen

- Liikkeelle lähdetään lievemmillä keinoilla, kuten kehotuksilla, käskyillä ja neuvoilla. Osa näistä henkilöistä, jotka kerjäämistä harrastavat, eivät välttämättä edes tiedä, että se on kiellettyä.

Lue myös:

    Uusimmat