Venäjä on jo hävinnyt sodan Ukrainassa, arvioi entinen puolustusministeriön kansliapäällikkö, nykyinen Milttonin vanhempi neuvonantaja, kenraaliluutnantti Arto Räty Kauppalehdelle.
Helmikuun puolivälissä reservin kenraaliluutnantti Arto Räty sai puhelun BBC:n toimittajalta. BBC halusi tietää, hyökkääkö Venäjä Ukrainaan. Räty perusteli vastauksensa hyvin ja vastasi, että ei hyökkää.
– Sanoin, että siellä on vastassa 44-miljoonainen kansa, joukkoja on liian vähän, ja ne on sotilaan silmin väärin ryhmitelty, Räty muistelee.
Kuten tiedämme, pieleen meni ja Venäjä hyökkäsi 24.2. Räty ei vieläkään löydä sotaan lähdöstä selkeää järkeä, mutta yrittää kuitenkin ymmärtää syitä.
– Siinä on takana Vladimir Putinin henkilökohtainen ja häntä tukevien silovikkien oma agenda. Ongelma kumpuaa Venäjän historiasta – vanha KGB-upseeri joutui näkemään Neuvostoliiton romahduksen, Räty arvioi.
Selitys ei poista sitä, että Venäjän heikko osaaminen taistelukentällä on yllättänyt. Rätyä ei yllättänyt, että kahdeksan vuotta valmistautunut Ukraina kykeni panemaan kampoihin, mutta etenkin Venäjän kyvyttömyys hyödyntää ilmavoimiaan on ollut yllätys, samoin suoranainen osaamattomuus ja motivaation puute. Sen sijaan Venäjän raakuus on ollut odotettua, samoin koko tämänkin viikon jatkunut energiainfran moukarointi.
– Venäjä on aina toiminut näin. Siviileillä ei ole mitään merkitystä. Näin tehtiin Syyriassakin: koko kaupunki matalaksi ja sitten eteenpäin. Sama koskee myös Venäjän omia sotilaita, ei se ole heistäkään välittänyt koskaan, Räty lataa.
Lue myös: Putin puhui venäläissotilaiden äideille – sanoi "jakavansa kuolleiden sotilaiden äitien tuskan" ja varoitti Ukrainassa leviävistä "valeuutisista"
"Venäjä on jo hävinnyt"
Taistelukentällä aloite on syksyn mittaan siirtynyt Ukrainalle. Kysymykseen, voiko Venäjä vielä voittaa sodan, Räty vastaa selkeästi.
– Venäjä on jo hävinnyt, aivan sama voittaako se kentällä tai valtaako uusia maa-alueita. Isku Venäjää itseään kohtaan kestää vuosikymmeniä, ja sen kyky kehittää omaa yhteiskuntaansa on lamautunut, Räty laukoo.
– Ukraina on voittaja. Se on saanut maailman tuekseen, ja saa. Jo nyt tehdään laskelmia jättimäisistä jälleenrakennuspaketeista, mikä on Ukrainalle sodan jälkeen myös suuri mahdollisuus uudistua ja vapautua korruptiosta, Räty sanoo.
10:30
Lue myös: Hersonin karvas tappio jo kolmas nöyryytys Putinille – tutkija MTV:lle: Merkittävä käänne sodan kannalta
Energiapalaset asettuvat vähitellen
Euroopan energiamarkkinat kaaokseen ajaneen tilanteen Räty uskoo rauhoittuvan aikanaan, eikä siitäkään seuraa Venäjälle mitään hyvää.
– Siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin nopeutuu, eikä venäläiselle energialle ole Euroopassa markkinoita edes silloin, kun pakotteet joskus päättyvät, Räty ennustaa.
Nopeaa helpotusta tavalliselle sähkölaskunmaksajalle entinen Fortumin mies ei kuitenkaan lupaa.
– Valitettavasti Saksa hukkasi samaan aikaan sekä kivihiilen, ydinvoiman että venäläisen kaasun, ja Saksan virheet heijastuvat energian hintaan. Eikä Saksa salli energiansa hinnan siirtämistä oman teollisuutensa maksettavaksi, se heijastuu meihin kaikkiin.
Lue lisää: Vesa Kallionpään kommentti: Saksa ryssi Euroopan energiapolitiikan, mutta vastuu virheistä on talouden suurvallalle vaikea asia
Katse Kiinaan ja Taiwaniin
Kaiken Ukrainan seuraamisen keskelläkin Räty kehottaa muistamaan myös sen, mitä tapahtuu toisella puolella maailmaa.
– Puolijohdekomponenteista 24 prosenttia tulee Kiinasta, 21 prosenttia Taiwanista, 19 prosenttia Etelä-Koreasta ja 13 prosenttia Japanista. Kehittyneimmistä puolijohteista 90 prosenttia tulee yhdestä yrityksestä Taiwanista, Räty luettelee.
– Yritysten on pakko pohtia uudelleen toimitusketjujensa vaihtoehdot, sillä riippuvuus on liian suurta, jos Yhdysvaltain ja Kiinan suhteissa tapahtuu jotain tai jos Kiina aloittaa joitain toimia Taiwanin kanssa. Meidän pitää muistaa, että Kiinalle Taiwan on erottamaton osa Kiinaa.
Samalla hän muistuttaa kuitenkin presidentti Xi Jinpingin viimeaikaisista puheista, joita voi pitää sovittelevina.
– Xi torjui ydinaseiden käytön, samoin energian tai elintarvikkeiden käyttämisen politiikan välineinä, Räty pohtii.
– Kiina kulkee tässä omaa tietään. Ja 2027 taitaa olla kansanarmeijan satavuotisjuhla, ja samalla viisivuotiskauden päätös, Räty sanoo jättäen ilmaan kysymyksen, mitä silloin tapahtuu.
Tähtääkö Kiina juhlaparaatiin Taipeissa?
