Yksi virhe kostautuu tässä ja nyt: "Ukrainan ensi vuosi voi olla hirveän vaikea"

Pohjois-Korea teki sen, mihin Eurooppa ei taida pystyä. 

Marraskuun ensipäivinä uutisoitiin Pohjois-Korean todennäköisesti toimittaneen varastoistaan Venäjälle yli miljoona tykinammusta. 

Pari viikkoa myöhemmin Saksan puolustusministeri Boris Pistorius myönsi, että "täytyy olettaa", ettei EU pysty maaliskuuhun mennessä toimittamaan lupaamiaan miljoonaa tykinammusta Ukrainalle.

Jo viime keväänä oli realismia olettaa, että sodasta tulee pitkä. Euroopassa ammusten tuotantokapasiteettia ei silti lisätty riittävästi, sanoo sotatieteilijä Ilmari Käihkö.

– Se kostautuu tässä ja nyt, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vierailevat tutkija Käihkö sanoo MTV Uutisille puhelimitse.

Monivuotiset lupaukset ovat viesti Venäjälle

Käihkön mukaan Euroopassa on vasta nyt näkyvästi alettu varautua siihen, että Yhdysvaltain tuki Ukrainalle joko vähentyy tai jopa päättyy ensi vuoden aikana.

Yhdysvalloissa käydään marraskuussa 2024 presidentinvaalit ja Ukrainalle annettavan aseavun kannatus on ollut laskussa. Republikaanien kärkiehdokkaat suhtautuvat Ukrainan tukemiseen selvästi presidentti Joe Bidenin hallintoa penseämmin.

Siinä missä Suomessa on jatkettu yksittäisten asepakettien linjalla, on Euroopassa alettu antaa Ukrainalle monivuotisia lupauksia konkreettisen tuen jatkumisesta. 

– Kolme-, neljä- ja viisivuotiset lupaukset ovat Venäjälle konkreettinen viesti, ettei lännen uuvuttaminen sotaan onnistu. Yksittäisillä asepaketeilla ei ole samanlaista vaikutusta, Käihkö katsoo.

Ukrainan ensi vuosi voi olla "hirveän vaikea"

Vaikka Euroopassa nyt tehdään päätöksiä pitkän aikajänteen tuesta, tehdään niitä myöhään, Käihkö sanoo.

– Todennäköisesti se merkitsee sitä, että Ukrainan ensi vuosi voi olla hirveän vaikea, jos se ei saa riittävästi ammuksia, hän arvioi.

– Myös kesän hyökkäyksessä ammukset alkoivat loppua aika nopeasti. Ukraina pystyi jatkamaan hyökkäämistä Yhdysvaltain rypäleammuspäätöksellä.

Lue myös: Ukraina on aloittanut rypälepommien viljelyn venäläisasemiin – USA: "Varsin tehokasta"

Presidentti Volodymyr Zelenskyin johdolla Ukrainan poliittinen johto on todennut, että sen sotatavoite on palauttaa vuoden 1991 rajat.

– Pikkuhiljaa herää kysymys siitä, miten pitkää Ukraina pystyy jatkamaan sotaa. Ukraina on riippuvainen lännen tuesta.

– Jos tukea ei tule, se rajoittaa mahdollisuuksia. Ukraina sanoo, että se jatkaa sotaa, mutta ilman tukea sota ei näytä tältä, Käihkö sanoo.

Ukrainan on pakko hyökätä

Pelkällä omien juoksuhautojen hallussa pitämisellä ei Ukraina pysty valloittamaan takaisin Venäjän miehittämiä alueita. Ukrainan on pakko hyökätä.

– Voi kuitenkin olla, että tällä tuella Ukraina ei pysty suuriin laajamittaisiin hyökkäyksiin, jollainen nähtiin viime kesänä. 

Venäjä on väitetysti aloittanut uusien sotatarviketuotantolaitosten rakentamisen, mitä Suomen entinen tiedustelupäällikkö, nykyinen kansanedustaja Pekka Toveri (kok.) kommentoi aiemmin tiiviisti sanaparilla "ei hyvä".

Hurmos ja länsiprikaatit 

Vuoden 2023 piti olla Ukrainan vastahyökkäyksen vuosi. 

Kesäkuussa alkanut hyökkäys ei kuitenkaan missään vaiheessa pystynyt merkittävään läpimurtoon ja marraskuun alussa Ukrainan armeijan ylipäällikkö Valeri Zaluzhnyi myönsi, ettei sellaista todennäköisesti nähdäkään.

Viime talven aikana Ukrainaa varustettiin lännessä vastaiskuun melkoisessa hurmostilassa. Taistelupanssarivaunulukko aukesi ja Ukraina sai muun muassa Leopard 2 -tankkeja.

Hurmos tuotti paljon puhutut niin sanotut länsiprikaatit, joista puhuttiin Naton koulutuksen ja aseistuksen saaneina keihäänkärkiyksiköinä.

Tilannekuva oli epärealistinen

Spekulaatioissa kartoille piirrettiin nuolia kohti Melitopolia, Mariupolia ja Mustaamerta. Monet sota-asiantuntijat totesivat, että Ukrainan vastahyökkäyksen päätoive on Krimin maasillan katkaisu.

Noihin tavoitteisiin oli matkaa liki 100 kilometriä. Ukrainan loppuvuoden 2022 voittojen perusteella se ei tuntunut mahdottomalta. Lopputulos oli toinen. Ukraina on puolen vuoden aikana edennyt syvimmillään noin 17 kilometriä. 

Tosiasia on, että Venäjä on vallannut enemmän maa-alaa vuoden 2023 aikana kuin Ukraina on vallannut sitä kuluvan vuoden aikana Venäjältä takaisin.

– Vastahyökkäykseen lähdettäessä tilannekuva oli epärealistinen. Ukrainaa yliarvioitiin ja Venäjää aliarvioitiin, Käihkö sanoo.

– Tästä voidaan tehdä johtopäätös, että jos Ukrainaa halutaan jatkossa tukea, pitää tukea antaa vähintään yhtä paljon kuin nyt, mieluusti enemmän.

Käihkö ei kaipaa hurmosta

Sotatieteilijä Käihkö ei kaipaa viime talven kaltaista hurmosta Ukrainan auttamiseksi.

– Hurmos ei ole hyvä asia. Kaivataan päättäväisyyttä, joka perustuu realistiseen tilannekuvaan.

– Jos olisi heti ymmärretty ja myönnetty, että tästä tulee pitkä sota, olisi se voinut johtaa pitkäaikaisempaan ja parempaan strategiaan.

Vastahyökkäyksen heikon menestyksen siivittämänä on aiempaa enemmän käytetty puheenvuoroja, jotka korostavat rauhanneuvottelujen mahdollisuutta.

Esimerkiksi Foreign Policy -lehdessä julkaistiin äskettäin artikkeli, jonka mukaan Yhdysvaltain, Euroopan ja Ukrainan tulisi päättää strategiasta, joka painottaisi puolustamista hyökkäämisen sijaan ja jonka tavoitteena olisi tulitauosta neuvottelu.

Virallisesti Yhdysvallat ja lukuisat länsimaat, mukaan lukien Suomi, ovat luvanneet tukea Ukrainaa niin pitkään kuin tarvitsee. Tyypillisesti on myös todettu, että sodan lopettamisen kriteerit määrittää Ukraina.

Käihköstä on ymmärrettävää, etteivät länsipoliitikot ole alkaneet määritellä, mitä voitto Ukrainassa tarkoittaa.

– Poliitikot eivät halua sitoutua johonkin skenaarioon. Ei Putinkaan puhu voiton määreestä. 

– Oikeastaan ainoa, joka näin on tehnyt, on Zelenskyi. Vuoden 1991 rajat ovat maksimaalinen tavoite, mutta se näyttää tällä haavaa kaukaiselta.

Entä jos Venäjä voittaa?

Ei ole todennäköistä, että länsi alkaisi painostaa Ukrainaa suoraan rauhaan, Käihkö arvioi.

– Se voidaan kuitenkin tehdä vähentämällä tukea. Länsimailla ja Suomella on vastuu. Onko moraalisesti oikein kannustaa jatkamaan taistelua, jos ei anneta keinoja käydä ja voittaa sotaa, Käihkö pohtii.

Venäjän selkeä voitto Ukrainassa, mitä se sitten tarkoittaisikaan, olisi lännelle "suuri arvovaltatappio", Käihkö toteaa. Varsinkin, jos Ukrainan sotamenestys kaatuu lännen tuen kompurointiin.

– Siitä tulisi äkkiä kuva, että länsi puhuu, mutta ei kykene toimimaan puheidensa mukaisesti.

– Näyttäisi siltä, että jos asioista ei olla samaa mieltä, saavat autoritääriset valtiot tahtonsa läpi käyttämällä voimaa. Sillä olisi kauaskantoisia seurauksia.

Lue myös: Venäjä saatettiin yllättää housut kintuissa Dneprjoella – Ilmari Käihkö: "Ukraina edennyt hirveän nopeasti"

Lue myös: Putinilta irvokasta puhetta: "Miten tragedia Ukrainassa saadaan loppumaan?"

ISW: Venäjällä "hysteria" Dneprjoen ylityksestä – nämä Shoigun sanat eivät auttaneet

Venäjä lähetti Suomelle nootin Helsingin panssarivaunusta – "Ilmaisi tuohtumuksensa"

Pekka Toveri: Venäjä käy meitä vastaan hybridisotaa

Tutkija tietää, mitä Kreml Suomelta haluaa: "Venäjä on lukenut ilmapiiriä todella hyvin"