Vesa Kallionpään kommentti: Saksa ryssi Euroopan energiapolitiikan, mutta vastuu virheistä on talouden suurvallalle vaikea asia

Saksa on ryssinyt Euroopan energiapolitiikan. Kaksi yhteensä 20 miljardin hintaista räjäytettyä kaasuputkea makaa Itämeressä muistomerkkinä siitä. 

Toista niistä ei ehditty käyttää päivääkään ennen tuhoa ja energian hintojen hirmuista nousua. Saksan sitoutuminen venäläiseen kaasuun ja ydinvoimasta luopuminen maksaa meille kaikille nyt maltaita.

Vladimir Putinin kanssa heilastellessaan Saksa alkoi uskoa myös ikuiseen rauhaan. 2 500 Leopard-panssarivaunun armeija on sulanut noin 250 vaunuun. Suomellakin taitaa olla niitä melkein saman verran.

Ukrainan sodan takia tuotantolinjoja yritetään saada uudelleen käyttöön. Siihen menee aikaa. Rahaa asevarusteluun on luvattu 100 miljardia euroa, jolla pitäisi saada hankittua lentokoneita, laivoja, tankkeja ja ties mitä. 

Juuri nyt Saksa haalii entisen Itä-Euroopan maista ja Kreikasta muun muassa venäläisiä T-72 tankkeja aseavuksi Ukrainaan. Tilalle luvataan saksalaista sotakalustoa jahka sitä saadaan tehdyksi.

Saksa ei tee virheitä

Muutaman päivän retki Saksaan ja täkäläisten politiikan takapirujen tapaaminen on silmiä avaava kokemus. Saksa ei tee virheitä tai vaikka tekisikin, niin ainakaan se ei ole Saksan oma vika. Talouden suurvalta näkee itsensä suurvaltana, vaikka välillä tulisi hölmöiltyäkin.

Energiapolitiikassa Venäjä-riippuvuus toki myönnetään, mutta nyt kaasun saanti on muka hoidossa. ”Vain” hinta on ongelma. 

Tähän asti puuttuvia nesteytetyn maakaasun LNG-terminaaleja tehdään ”ennätysvauhtia”. Eikä maksa paljon… Hintavaikutus yltää Suomeen asti.

Suomen hallitusta ravistelevasta EU:n ennallistamisasetuksesta ei Saksan vihreässä elinkeino- ja ilmastoministeriössä tunnu olevaan mitään käsitystä. Soita on kuulemma hyvä suojella ja ongelma on siinä, että Etelä-Saksan on vaikea saada uusia tuulivoimalalupia.

Suomen olisi ehkä syytä tehdä saksalaisille tietopaketti komissaari Frans Timmermansin suomentappoesityksen vaikutuksista.

Ukrainalle luvataan ummet ja lammet

Tällä hetkellä Saksa johtaa Venäjästä riisuttua G7-teollisuusmaiden ryhmää. 

Berliinissä pidettiin juuri laaja konferenssi, jossa liittokansleri Olaf Scholz (sd.) ja EU:n komission puheenjohtaja Ursula von den Leyen lupasivat tukea Ukrainan jälleenrakennusta miljardeilla euroilla vuodessa. Samalla Ukrainalle maalailtiin tulevaisuutta EU:n jäsenmaana.

Läntisten demokratioiden puolesta sotaa käyvää maata pitää tukea. Mutta menikö lupailu nyt jo huijauksen puolelle?

Sota-apua ja jälleenrakennusrahaa Ukrainalle toki pitää järjestää tavalla tai toisella, mutta EU-jäsenyys on monen mutkan takana. Jäsenyyskriteerit ovat oma lukunsa, mutta nykyisten EU-maiden itsekkyys ja oma etu ovat aivan erityinen asia.

40 miljoonan asukkaan Ukraina nielisi valtaosan EU:n maatalous- ja aluetukibudjetista. Mitenköhän nykyisen tuen suurhyötyjät kuten Puola, Unkari ja Ranska siihen suhtautuisivat? Jos jäsenmaksuja nostettaisiin, myös Suomi olisi taas maksaja.

Saksa on paska maa

Saksa on tehnyt virheitä. Toisaalta Saksa on pari kertaa pelastanut Suomen. Saksa on katunut ja kärsinyt – ehkä joskus liikaakin. 

Ja nyt taas Saksa on ryssinyt muun muassa energiapolitiikassaan. Siitä kärsii koko Eurooppa.

Mutta Saksa on myös hieno maa. Historia, kulttuuri, sananvapaus ja länsimaiset arvot ovat edelleen kunniassa. Euroopan keskuspankin korkopolitiikkaakaan eivät nämä tarkan euron nuukailijat arvostele.

Kirjoittaja on MTV:n politiikan toimittaja, joka on Politiikan toimittajien yhdistyksen matkalla Berliinissä.