Onko Venäjällä mitään hienompaa strategiaa kuin odottaa, että länsi kyllästyy sotaan, kysyy retorisesti sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö MTV Uutisten puhelinhaastattelussa.
Ehkä ei, mutta vaikka Kremlin odotusstrategia ei välttämättä loista omaperäisyydellään, voi se katkaista Ukrainan sotilaallisen selkärangan.
Käihkön mukaan Kiovan on erityisesti syytä olla huolissaan kahdesta kauhuskenaariosta.
Ensimmäinen niistä on, että Venäjän ja Kiinan julistama "rajaton ystävyys" kääntyy siihen, että Pekingin aseteollisuus tukee toden teolla Moskovan hyökkäyssotaa.
Tästä ei ole Käihkön mukaan merkkejä, mutta se ei ole mahdotonta.
– Ja siksi siihen pitäisi varautua. Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat erikseen varoittaneet Kiinaa. Jos Kiinan siirtyminen Venäjän puolelle olisi mahdottomuus, ei siitä tarvitsisi varoittaa, Käihkö sanoo.
Lue myös: Kartta näyttää, missä Ukrainan väitetään tehneen suuren iskun – onko vastahyökkäys alkanut, Emil Kastehelmi?
Presidentti Joe Bidenin ulkopolitiikassa Ukrainan tukemista on perusteltu julkisesti muun muassa sillä, että kyse on ideologioiden kamppailulla.
Ukrainan juoksuhaudoissa vastakkain ovat Valkoisen talon puheissa demokratia ja totalitarismi. Virsi on nostalginen, sillä kylmän sodan vuosikymmeninä Washington puhui mielellään kommunismin vastaisesta taistelusta.
– Jos Kiina katsoo, että edessä on väistämätön ideologioiden kamppailu ja sitä käydään Ukrainassa, voivat he todeta, että kannattaa tukea Venäjää, ettei se häviä sotaa, Käihkö pohtii.
Onko Venäjä vasara, jolla Kiina lyö Yhdysvaltoja?
Kiina haastaa Yhdysvaltoja, Käihkö muistuttaa. Jo vuosia on esitetty laskelmia siitä, milloin Kiinan talouden koko ylittää Yhdysvallat.
– Kiina voi katsoa, että käytetään Ukrainaa ja Venäjää (Kiinan ja Yhdysvaltain välisen) kamppailun välineenä, Käihkö sanoo.
Talvella ja keväällä Kiina on lisännyt painetta Taiwania kohtaan. Pentagon puolestaan on väittänyt vähän väliä kiinalaisten sotalentokoneiden ja -alusten toimivan vaarallisesti.
Esimerkiksi viikonloppuna Yhdysvaltain laivaston mukaan sota-alusten törmäys oli lähellä, kun maiden hävittäjälaivat kohtasivat toisensa. Kiina taas syytti Yhdysvaltoja "tahallisesta vaaran aiheuttamisesta" Taiwaninsalmella.
Kiina on julkisesti pyrkinyt ottamaan niin sanotusti puolueettoman roolin Ukrainan sodassa, minkä lisäksi se esitteli helmikuun 23. päivä rauhanehdotuksensa. Venäjän mukaan ehdotus oli "tervetullut", presidentti Volodymyr Zelenskyi taas sanoi, että on valmis harkitsemaan osia siitä.
Vaikka Kiinan ja Venäjän väliset ystävyysjulistukset ovat olleet täynnä kauniita sanoja, on todellisuus Käihkön mukaan se, että "Kiina päättää ja Venäjä vikisee".
Suomen entinen Venäjän suurlähettiläs Hannu Himanen totesi MTV Uutisille maaliskuussa presidenttien Xi Jinping ja Vladimir Putin tavatessa, että "isommassa kuvassa Venäjä on tällä hetkellä hyvin vahvasti Kiinan taskussa".
– Kun puhutaan Venäjän ja Kiinan yhdessä muodostamassa haasteessa, Kiinan ja Venäjän välit eivät ole tasapainoiset taloudellisesti tai poliittisesti, Himanen jatkoi.
Lue lisää: Putin nöyrtyy ja Xi määrää – suomalaisdiplomaatti: "Venäjä on Kiinan taskussa"
1:19
Kiinan armeijan budjetti ylittää Venäjän
Kiina kulutti vuonna 2022 armeijaansa 292 miljardia, arvioi Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti.
Kiinan puolustusvoimien budjetti on kasvanut voimakkaasti ja tasaisesti jo reilut parikymmentä vuotta.
Vaikka Kiinan luvut ovat kaukana Yhdysvaltain 877 miljardista, jättää Kiina esimerkiksi 86 miljardia vuonna 2022 armeijaansa käyttäneen Venäjän kauas taakseen.
Jos Kiina heittäisi edes pienen osan puolustusbudjetistaan Venäjän tueksi, olisi se merkittävä isku Ukrainalle.
– Se vaatisi Ukrainaa tukevilta valtioilta välittömästi lisätukea, Käihkö sanoo.
– Euroopan taloudet ovat kärsineet Venäjän kauppapakotteista. Jos Kiinalle määrättäisiin pakotteita, se todennäköisesti vastaisi samalla mitalla. Onko meillä varaa tähän? Se tulisi huomattavan kalliiksi, Käihkö katsoo.
"Aivan kamala tilanne Ukrainalle"
Toinen sotatieteilijä Käihkön nimeämistä Ukrainan kauhuskenaarioista löytyy kalenterista.
5. marraskuuta 2024 Yhdysvaltoihin valitaan uusi presidentti, eikä ole mitenkään tavaton ajatus, että ex-presidentti Donald Trump tai joku muu Bidenia kriittisemmin Ukrainan tukemiseen suhtautuva poliitikko johtaa sen jälkeen Yhdysvaltoja.
Käihkö muistuttaa, että Trumpilla on henkilökohtainen suhde Ukrainan presidentti Zelenskyihin, eikä "se ole missään nimessä hyvä".
Syyskuussa 2019 uutisoitiin laajalti Trumpin pyytäneen Zelenskyilta "palvelusta" saman vuoden heinäkuussa.
Trump toivoi, että Zelenskyi aloittaisi korruptiotutkinnan liittyen Bidenin poikaan. Apua kaivattiin myös Venäjän roolin selvittelyyn Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleissa. Zelenskyi ja Turmp olivat aiemmin keskustelleet puhelimitse Javelin-panssarintorjuntaohjusten ostamisesta, kirjoittaa yhdysvaltalaislehti New York Times.
– Aivan kamala tilanne Ukrainalle. Suuret tallaavat helposti pieniä, Käihkö toteaa.
Eurooppa on "taas pettymys"
Venäjä varmasti toivoo, että Washingtonissa valta vaihtuu, Käihkö uskoo.
– Pystyisikö Eurooppa tukemaan Ukrainaa niin, että se pystyy jatkamaan nykyisenkaltaista sotaa, jos Yhdysvaltain tuki loppuu?, Käihkö kysyy.
Esimerkiksi pääministeri Sanna Marin (sd.) tunnetusti totesi, että "tie konfliktista ulos on se, että Venäjä lähtee Ukrainasta".
– Euroopassa puhutaan paljon halusta tukea Ukrainaa. Pitäisi puhua enemmän kyvystä, jota toki saadaan poliittisella tahdolla. Jos on vain tahtoa, mutta ei kykyä, ei sillä ole merkitystä. Sanoja ilman tekoja, Käihkö sanoo.
Euroopan sotateollisuutta on hiljalleen herätelty Venäjän suurhyökkäyksen myötä. Lukuisat valtiot, mukaan lukien Saksa, ovat ilmoittaneet jälleen panostavansa puolustusvoimiinsa. Kun Neuvostoliiton uhka katosi 1990-luvun alussa, väheni myös Euroopan kiinnostus kalliisiin armeijoihin.
Lue myös: Prigozhin: Kreml yritti tappaa Bahmutista vetäytyviä Wagnerin sotilaita
Euroopan ase- ja ammustukia Ukrainalle on kritisoitu vuorotellen hitaaksi ja niukaksi. Ammustuotanto on suunniteltu rauhan ajalle ja esimerkiksi länsipanssarivaunujen luovuttamisesta väännettiin pitkään ja hartaasti.
Käihkö uskoo, että Eurooppa on ollut Yhdysvalloille "taas jossain määrin pettymys".
– Ukrainalle annettu sotilaallinen tuki on ollut Yhdysvaltoihin verrattuna heikkoa. Voi olla, että työnjako on vähän se, että Yhdysvallat ottaa vastuuta sodasta ja Eurooppa jälleenrakentamisesta, mikä on valtava tehtävä ja kestää vuosia tai vuosikymmeniä, hän jatkaa.
– Ukraina on Euroopassa ja jos maa halutaan jollain aikavälillä EU:n, olisi luonnollista, että EU siviilimahtina tukisi jälleenrakentamista.