Kellot siirrettiin viime yönä jälleen talviaikaan eli tunnin taaksepäin. Uneen erikoistunut lääkäri Eevert Partinen kertoo, miten aikaero vaikuttaa terveyteen ja mistä kellojen siirto aikanaan sai alkunsa.
Talviaikaan siirtyminen tarkoitti tunnin lisäunta viime yönä, mutta kellojen siirron vaikutukset eivät silti ole kaikille positiivisia.
– Kellojen siirtojen yhteydessä on havaittu enemmän aivoinfarkteja sekä työ- ja liikennetapaturmia. Myös kaamosoireilu lisääntyy, kertoo Terveystalo Helsinki Uniklinikan lääkäri Eevert Partinen Huomenta Suomessa.
– Pimeinä aamuina kirkasvalolampusta voi saada ekstrabuustia, sillä valo tahdistaa meidän sisäistä kelloa ja voi vähentää kaamosoireita.
Lue myös: Urologi kertoo kolme asiaa, joilla ehkäiset yöllisiä vessaheräämisiä
Partisen mukaan kellojen siirtojen vaikutusta ihmisiin voi verrata aikaerorasitukseen eli jet lagiin.
– Toisaalta valtaosa meistä tottuu hyvinkin nopeasti talviaikaan. Tutkimusten mukaan sisäinen kellomme tahdistuu yhden päivän aikana noin tunnilla tai kahdella eli teoriassa meidän pitäisi tottua uuteen aikaan hyvinkin nopeasti.
Lue myös: Tutkimus varoittaa: Alle viiden tunnin yöunet lisäävät masennuksen riskiä
Talviaika on normaali aika
Partisen mukaan lääketieteellisesti kellojen siirtelyn lopettaminen olisi tärkeää ja terveyden kannalta juuri talviaika eli normaali aika olisi parempi.
– Talviaikana aiemmin nouseva aurinko auttaa, etenkin lapsia ja nuoria, starttaamaan päivän paremmin. Ja kun aurinko taas iltaisin laskee aiemmin, tuottaa hämärä meille paremmin väsymystä ja auttaa meitä varhaistamaan nukkumaanmenoamme.
Lue myös: Ilmastonmuutos saa meidät nukkumaan tulevaisuudessa entistäkin kehnommin – "Oireita on yhä useammalla"
Tästä syystä meillä on käytössä kesä- ja talviaika
Kesäaika otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa yhteiskunnallisista ja taloudellisista syistä, kertoo Partinen.
– Sillä pyrittiin optimoimaan se aika, kuinka paljon hereillä olo ajastamme on valoisaa. Tähän sitten kriisiaikana päädyttiin.
– Suomessa kesäaika tuli hetkellisesti käyttöön toisen maailmansodan aikana, mutta pysyvästi vasta 1980-luvulla energia- ja öljykriisien seurauksena samalla, kun se otettiin käyttöön koko Euroopassa.
Lue myös: Treenaamaan aikaisin aamulla? Älä tee tätä virhettä
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Juttua korjattu 29.10. kello 19.30: Eevert Partisen nimi korjattu.