Tekoälytyöhaastattelijat voivat parhaimmassa tapauksessa lisätä työnhakijoiden tasa-arvoisuutta. Pahimmassa tapauksessa ne luovat epäreiluja vinoumia.
Työnhakija voi törmätä nykyään ihmishaastattelijan sijasta tekoälyhahmoon. Eri yritykset tarjoavat tekoälytyöhaastattelijoita, jotka hoitavat työhaastattelun ihmisten puolesta.
Tällainen on kanadalainen yritys Ribbon. Yrityksen toimitusjohtaja Arsham Ghahramani kertoo, että systeemi pystyy luomaan työhaastattelun parilla klikkauksella.
– Yritys antaa meille tiedon työnkuvasta ja sen avulla luomme AI-työhaastattelijan, joka käyttäytyy kuin ihmisrekrytoija.
Tekoäly arvioi kaikki haastateltavat ja antaa yritykselle suosituksen parhaista hakijoista. Ghahramani kertoo, että työhaastattelu on kaikille hakijoille samanlainen ja sen voi suorittaa minä kellonaikana tahansa.
Laajentumassa maailmalla
Ribbonilla asiakkaita on noin nelisensataa ympäri maailmaa. Suurimmaksi osaksi palvelua käytetään Yhdysvalloissa, mutta yksi heidän asiakkaistaan on Suomesta.
Koska kulttuurit ovat erilaisia, rekrytoija voi laittaa palveluun tietoja yrityksen tai maan kulttuurista, minkä palvelu huomioi.
– Sen avulla järjestelmä pystyy tunnistamaan, kuka hakijoista sopii parhaiten tiettyyn toimintakulttuuriin.
Tekoälytyöhaastattelijat ovat laajenneet myös Eurooppaan. Ensi vuonna voimaan tulevan EU:n tekoälyasetuksen mukaan ihmisen on kuitenkin aina tehtävä lopulliset ratkaisut läpinäkyvin keinoin.
– Jos tähän ei päästä, niin helposti tulee tekoälyn aiheuttamia vinoumia näihin ratkaisuihin. Se ei ole eettisesti kestävää, kertoo Goforen tekoälystrategiakonsultti Oula Järvinen.
Väitetään ihmistä puolueettomammaksi
Oula Järvinen uskoo, että uusi tekoälytyöhaastattelijat tulevat laajentumaan Suomeen parin vuoden sisällä tavalla tai toisella. Vaikka uusi teknologia saattaa aiheuttaa ihmisissä epäilyksiä, sekä Arsham Ghahramani että Järvinen uskovat, että tekoälytyöhaastattelijat voivat jopa lisätä työnhakijoiden tasa-arvoa.
– Se bottihan voi parhaimmillaan olla puolueettomampi ja reilumpi kuin ihminen. Meillä kaikilla on omat vinoumamme, Järvinen kertoo.
Ghahramani taas kertoo, että he ovat huomanneet ihmistyöhaastattelijan omaavan ennakkoluuloja, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi työnhakijoiden palkkaneuvotteluihin. Yritys tutkii tekoälyssä olleita ennakkoluuloja ja he kertovat varmistavansa, ettei se ole puolueellinen.
Lue lisää: Selvitys: Tekoäly voi syventää sukupuolten välistä epätasa-arvoa
Tekoälyn käytössä raja
Vaikka maailmalla tekoälytyöhaastattelijat ovatkin saaneet jo tuulta alleen, henkilöstöhallinnon teknologiayritys TalentAdore suhtautuu varovaisesti tekoälyhaastattelijoiden käyttöönottoon.
– Uudet toiminnallisuudet tehtäisiin vastuullisesti ja harkitusti, vaikka ne tulisivat saataville myöhemmin kuin kilpailijoilla, kertoo TalenAdoren toimitusjohtaja Saku Valkama.
Talentadore hyödyntää rekrytointijärjestelmässään tekoälyä esimerkiksi haastattelumuistioiden tiivistämisessä ja työnhakijoille annettavan henkilökohtaisen palautteen laatimisessa.
Yritykselle on tärkeää, että teknologia toimii haastattelijan tukena, eikä se korvaa ihmistä.
– Meille raja tekoälyn käytössä tulee siinä vastaan, jos päätöksenteko automatisoituu ja inhimillinen puoli katoaa, Valkama kertoo.
Valkaman mielestä tekoälyhaastattelijoiden hyödyt ovat pitkälti samanlaisia kuin videohaastattelun: yhä useampi työnhakija saa mahdollisuuden tulla kuulluksi.
Lue myös: Tutkijat havaitsivat tekoälyn vastauksissa huolestuttavan piirteen
Vastuullisuus tärkeää
Tekoälyyn liittyvä ala on nuori. Tekoälystrategiakonsultti Oula Järvinen korostaa, että jos systeemi ei ole tarpeeksi laadukas, on se kaukana tasa-arvosta.
– Ne ovat niin sanottuja "musta laatikko"-toteutuksia. Niistä ei tiedetä miten ne toimivat. Piilossa olevat vinoumat ovat isoja ongelmia, jotka vaikuttavat ihmisten tulevaisuuteen.
Saku Valkama komppaa Järvisen ajatusta siitä, etteivät tekoälyä tarjoavien yritysten toimintatavat ole edes niitä käyttävien ihmisten tiedossa. Yritykset eivät aina toimi sääntöjen mukaisestii, mutta tekoälyn käyttäjät luottavat palveluntarjoajiin liian helposti.
– Ajatellaan, että kun tekoälypalvelu on markkinoilla, niin yritys tekee asiat automaattisesti oikein. Tekoälykriittisyydestä pitäisi puhua samalla tavalla kuin mediakriittisyydestä puhutaan, Valkama linjaa.