Kilpailu kesätyöpaikoista on ollut tänä vuonna entistäkin kovempaa.
Ilmiöstä kertoo korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren STT:lle.
– Kesätyönhakijoiden joukossa on niitä, jotka ovat jääneet vakituisesta työpaikasta työttömiksi, eli kilpailussa mukana olevien määrä on kasvanut, Löfgren sanoo.
Korkeakoulutettujen työttömyys nousi vuonna 2024 ennätyksellisen suureksi. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on saavuttamassa aiemman ennätyksen eli vuoden 2015 huipputason. Ylemmän korkeakouluasteen tutkintojen osalta huippu ylitettiin jo kuukausia sitten.
– Ei 2000-luvulla ole aikaisemmin ollut tällaisia korkeakoulutettujen työttömyyslukuja, Löfgren sanoo.
Vastavalmistuneiden työttömyyden kasvu on ollut viime vuodet nopeaa. Akava Worksin tilastojen mukaan korkeakoulutettuja työttömiä vastavalmistuneita oli huhtikuussa lähes 4 500, kun vuotta aiemmin luku oli noin 3 100.
Työttömyys on kasvanut erityisesti sote-alalla amk-tutkinnoista valmistuneilla. Paljon työttömiä on myös ammattikorkeakoulusta valmistuneiden tradenomien joukossa.
– Aiemmin on totuttu lähinnä työvoimapulaan, kun on puhuttu sote-tehtävistä, mutta nyt tilanne on kääntynyt hyvin nopealla aikataululla päinvastaiseksi, Löfgren sanoo.
Matalasuhdanne vaikuttaa valmistujiin
Tutkimusnäyttöä matalasuhdanteen aikana valmistumisen vaikutuksista työmarkkinamenestykseen on laajasti niin Suomesta kuin muualtakin. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Miika Päällysaho kommentoi aihetta STT:lle sähköpostitse aikataulusyistä.
Vielä vertaisarvioimattomissa suomalaistutkimuksissa on saatu viimeaikaista näyttöä siitä, että heikomman suhdanteen aikana valmistuneilla korkeakoulutetuilla keskimääräiset ansiotulot ovat alhaisempia jopa ensimmäisten 10 vuoden aikana valmistumisen jälkeen. Matalasuhdanteiden vaikutukset vastavalmistuneisiin näyttäisivät olevan suuremmat korkeakoulutetuilla kuin muilla ryhmillä.
– Tutkimuksissa esitetään, että syynä näille pitkäaikaisille ansionmenetyksille on, että matalasuhdanteessa korkeakoulutettujen on vaikeampi löytää uran alkuvaiheessa työtä, joka vastaisi omaa osaamista ja koulutusta ja tukisi inhimillisen pääoman karttumista. Työura näyttäisi siis todennäköisesti suistuvan ”väärille raiteille” heti alkuvaiheessa, Päällysaho kertoo STT:lle sähköpostitse.
Työllisyys kasvuun vuoden lopussa
Työllisyyden odotetaan kääntyvän kasvuun vasta vuoden lopussa, selviää työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennusteesta. Työllisyyden lasku on koostunut pitkälti yrittäjien sekä osa- ja määräaikaisten työntekijöiden määrän vähenemisestä. Usein kasvu alkaa sesonkityövoiman palkkaamisella, mutta toistaiseksi käänteestä ei ole näkyvissä merkkejä.
Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n kyselyn mukaan kesätyöntekijöitä palkataan tänä vuonna hieman vähemmän ja nollatuntisopimusten osuus on noussut. Myös Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on tarjolla kesätöitä viime vuotta vähemmän. Elinkeinoelämän keskusliitto kertoi alkuvuonna, että sen jäsenyrityksillä oli odotettavissa vain pari tuhatta kesätyöpaikkaa enemmän kuin viime vuonna.
Lyhyistä määräaikaisuuksista ovat tänä kesänä kiinnostuneet myös muut kuin nuoret ja opiskelijat. Työnhakukoneyritys Duunitorin viestintäpäällikkö Maiju Karhunen kertoi huhtikuussa STT:n haastattelussa, että hakijoita oli ollut liikkeellä runsaasti ja kesätyöpaikkailmoituksia oli luettu viime vuotta enemmän. Kesätyöpaikkailmoituksia oli hakukaudella marraskuun alusta huhtikuun puoliväliin julkaistu vajaa kymmenesosa viime vuotta vähemmän.
Peli ei ole menetetty
Talouden taantuma alkoi rakentamisesta, ja vaikutukset ovat levinneet niin teollisuuteen, kaupan alalle, hallintoon ja tukipalveluihin, logistiikkaan sekä viimeisimpänä julkiselle sektorille ja sote-alalle. Vuonna 2025 työttömiä työnhakijoita, mukaan lukien kokoaikaisesti lomautetut, on ennustettu olevan keskimäärin 323 000. Se on 34 000 enemmän kuin viime vuonna.
Akavan puheenjohtaja on huolissaan työvoimaan liittyvistä nuorista.
– Olen itse tullut työmarkkinoille laman keskelle ja nähnyt omassa sukupolvessani pätkätyön olevan ilmiö, joka vain jatkuu ja jatkuu, Löfgren kertoo.
Löfgren toivoo, että hallituksen toimet työllistämisen helpottamiseksi alkaisivat näkyä yrityksissä palkkauksina. Kesätyöttömyyden kanssa painijoille hän haluaa painottaa, ettei toivosta pidä luopua.
Työnhakukone Duunitoriin oli vielä toukokuun lopulla listattuna noin 1 300 ilmoitusta hakusanalla kesätyö. Työntekijöitä haettiin muun muassa terveyskeskuksiin, ravintoloihin, rakennusalalle ja myyntiin.
Työttömyystilastojen perusteella kouluttautuminen kannattaa yhä, ja opintojen ohella syntyneitä verkostoja voi hyödyntää työnhaussa. Itsestään kannattaa pitää ääntä puhelinsoittojen ja ansioluettelon lähettämisen muodossa vaikka vain jättääkseen muistijäljen rekrytoijiin.
– Toiveikkuuden säilyttäminen ja uutteruus palkitaan ennemmin tai myöhemmin, Löfgren summaa.