Työhakemusten lähettäminen voi tuntua arpapeliltä silloin kun vastausta ei kuulu tai hakemuksiin ei saa palautetta.
Oletko koskaan lähettänyt työhakemusta ja jäänyt odottamaan vastausta, jota ei lopulta kilahtanutkaan sähköpostiisi?
Tai käynyt työhaastattelussa niin, että olet jäänyt arvelemaan syitä kielteiselle päätökselle?
Moni työnhakija on kokenut tällaisia pettymyksiä, vaikka he ovat rustanneet hakemuksiaan tuntikaupalla.
Lue myös: Huolestuttava ilmiö työnhaussa: Kokeneet ammattilaiset hakevat opiskelijoiden harjoittelupaikkoja
Kysyimme HOK-Elannon rekrytoinnin HR-asiantuntija Terhi Ojalalta sekä HR-palveluiden asiantuntijatalo Talent Centerin FiksuHR:n liiketoimintajohtaja Robert Kiurulta selitystä sille, miksi vastausta tai palautetta ei kuulu.
Kiuru aloittaa kertomalla, että työnhakijoille pitäisi aina vastata, sillä se kuuluu hyviin toimintatapoihin.
Syitä sille, miksi jotkut työnantajat jättävät vastaamatta hakemuksiin, on monia.
– Heillä voi olla liian vähän henkilökuntaa työntekijöiden palkkaamiseen tai siihen käytettävät järjestelmät ovat vanhentuneita.
Kiuru lisää, että työnantajilta voi puuttua myös selkeä ohjeistus siitä, miten ja mistä asioista työnhakijoihin ollaan yhteydessä.
Ojala kertoo, että HOK-Elannon rekrytointi pitää jokaisen hakijan ajan tasalla.
– Meille on tärkeää, että jokaiseen hakemukseen vastataan.
Esimerkiksi HOK-Elannon kesätyöhakuun osallistui tänä vuonna 23 500 hakijaa.
Hiljaisuus vaikuttaa myös työnantajaan
Hiljaisuus ei ainoastaan jätä hakijaa epätietoisuuteen, vaan se voi myös Kiurun mukaan heikentää työnantajan ja yrityksen mainetta.
– Mielikuva työnantajasta ja yrityksestä voi kärsiä, jos hakijoille ei kerrota tilanteen etenemisestä.
Kiuru uskoo, ettei hiljaisuudelle ole olemassa hyviä selityksiä, sillä oikeilla työkaluilla isonkin määrän työnhakijoita saa pidettyä mukana prosessin loppuun saakka.
Ojala sanoo, että HOK-Elannolla on käytössä itse tehtyjä viestipohjia, joiden avulla hakijoille pystyy vastaamaan helpommin.
– Näitä viestipohjia voi muokata sopivaan muotoon. Viestien ansiosta näemme järjestelmästä, ketkä hakijoista ovat saaneet palautteen ja ketkä eivät.
Palautteen antaminen on vaikeaa
Usein rekrytoinnit etenevät hyvin, ja työnhakijoita muistetaan pitää ajan tasalla prosessin kulusta.
Kun hakijoita alkaa putoamaan kisasta, heille herää kysymys: mitä olisin voinut tehdä toisin?
Lue myös: Työttömyys venyy, vaikka kuinka yrittää: "Kun 500 työhakemusta ei riitä, mikä minussa on vikana?"
Työnhakijat toivovat saavansa vastauksia esimerkiksi siihen, oliko ansioluettelo tarpeeksi selkeä tai oliko hakemuskirjeessä olennaiset tiedot.
Vaikka palaute olisi paikallaan työnhaussa menestymisen parantamiseksi, työnantajilla ei Kiurun mukaan ole aikaa kommentoida jokaista hakemusta erikseen.
– Kaksi minuuttia voi kuulostaa lyhyeltä ajalta, mutta kun palautetta pyytääkin 200 hakijaa, aikaa kuluisikin tuhottomasti pelkän palautteen antamiseen.
Ojalan mukaan hakijalla on mahdollisuus saada heiltä palautetta hakemuksestaan.
– Jos hakemuksia on saapunut paljon, meillä ei ole heti suoraa mahdollisuutta lähettää henkilökohtaista palautetta. Hakija voi kuitenkin olla meihin erikseen yhteydessä, jos hän sellaista toivoo.
Tämän lisäksi kaikille sopivaa ja kohdennettua palautetta on haastava rakentaa, sillä joku voi kokea saman viestin liian pitkäksi ja joku toinen taas liian suppeaksi.
Ratkaisuksi tarjotaan selkeää viestintää
Miten yritykset ja työnhakijat sitten löytävät yhteissävelen rumbassa, johon kuuluu pahimmillaan satoja työhakemuksia pettymyksineen?
Kiuru uskoo yritysten voivan vaikuttaa hakijan kokemukseen niin, ettei prosessista jää huonoa makua suuhun.
– Yritykset viestivät harvoin liikaa prosessin kulusta. Kun viestintä hoidetaan hyvin, voi kielteisenkin päätöksen saanut hakija puhua yrityksestä hyvää tulevaisuudessa.
Ojalan mukaan HOK-Elannolle pyrkivät työnhakijat ovat olleet pääasiassa tyytyväisiä hakuprosesseihin.
– Hakijat kiittelevät siitä, että heitä pidetään ajan tasalla rekrytoinnin etenemisestä sekä siitä, että hakemuksiin vastataan.