Kysyimme Helsingin työllisyyspalveluilta, miten turhautuneisuus rekrytoijien hiljaisuuteen tai hakemusten palautteen puutteeseen näkyy heidän asiakkaissaan.
Työnhaku aiheuttaa monelle suomalaiselle tuskanhikeä, sillä hakemusten lähettämisen jälkeen niihin ei kuulu vastausta. Työhakemus tuntuu kadonneen kuin tuhka tuuleen.
Ongelmat eivät lopu tähän, vaan työnhakijat harmittelevat lisäksi sitä, etteivät he saa palautetta hakemuksistaan.
Kysyimme Helsingin työllisyyspalveluiden yksikön johtaja Tuomas Järviseltä, ovatko nämä ilmiöt heille tuttuja.
– Kuulemme asiakkailtamme, kuinka työhakemuksiin ei anneta palautetta tai edes vastausta, Järvinen vahvistaa.
Lue myös: Moni työnhakija törmää nyt ikävään ilmiöön, joka rikkoo hyviä toimintatapoja
Työhakemuksiin ei aina vastata
Ongelma ei koske esimerkiksi tiettyä alaa tai ikäryhmää, vaan kuka tahansa työnhakija voi yllättäen jäädä ilman vastausta.
Järvinen uskoo ymmärtävänsä, mistä työnhakijoiden turhautuneisuus on kotoisin.
– He käyttävät paljon aikaa yritykseen perehtymiseen ja hakemustensa viilaamiseen saamatta kuitenkaan vastakaikua.
Uudenlainen rekrytointi on yleistynyt kesätyöpaikoissa. Juttu jatkuu videon alla.
2:23
Toimittaja on kuullut tapauksista, joissa hakemuksen tekemiseen on käytetty useita tunteja, joskus jopa päiviä.
Panoksena on usein unelmatyöpaikka, joka vastaa esimerkiksi hakijan osaamista ja arvomaailmaa.
Lopussa on kuitenkin odottanut pettymys, kun työnantaja on jättänyt hakijan roikkumaan epätietoisuuteen.
Järvinen arvioi syitä sille, miksi jotkut työnantajat toimivat tällä tavalla.
– Hakijoita voi olla todella paljon, minkä lisäksi joillain yrityksillä on vähemmän kokemusta rekrytoinneista. Joskus niitä tehdään myös kiireellä.
Työnantajilla on parantamisen varaa
Joku haaveilee markkinointialan vakituisesta työpaikasta, kun taas toinen haluaa lyhyemmän määräaikaisen pestin kaupan alalta.
Monilla nämä jäävät kuitenkin vain haaveiksi, sillä hakijoita riittää jonoksi asti.
Osa työnhakijoista miettii tälläkin hetkellä, mikä heissä on vikana. Järvinen sanoo ymmärtävänsä hakijoiden toivottomuutta.
– Totta kai se turhauttaa, kun töitä joutuu etsimään yhä uudelleen ja uudelleen ilman vastakaikua.
Hän uskoo, että yritykset voisivat panostaa rekrytointiprosesseihin entistä paremmin.
– Jo työpaikkailmoituksessa voi ilmoittaa esimerkiksi prosessin aikataulusta, jotta hakija voi ennakoida viestejä työnantajan suunnasta.
On myös hyvä kertoa, millä perusteilla jatkoon päässeet hakijat valittiin. Tällä tavalla pudonneet hakijat eivät jää arvaamaan selityksiä putoamiselleen.
Erityisen tärkeää on ilmoittaa hakijalle, jos hän ei tullut valituksi.
– Silloin he saavat rauhan sille, ettei haku heidän osaltaan jatku kyseisessä yrityksessä. Siten he voivat myös keskittyä muihin työnhakuihin.
Peliä ei kannata luovuttaa
Huono menestys työnhaussa harmittaa, mutta toimittaja on törmännyt tapauksiin, joissa työnhaku uhataan lopettaa kokonaan.
Lopettamisella on kuitenkin seurauksensa. Jos työnhakija lopettaa asiakkuutensa työllisyyspalveluissa, häneltä katoaa myös oikeus työttömyystukeen.
Järvinen kertoo, ettei tällaista ilmiötä ole havaittu kuitenkaan heidän työnhakijoissaan.
– He ovat pysyneet kyllä asiakkaana koko työttömyytensä ajan.
Työnhakijoiden ei tarvitse jäädä yksin, vaan heidän kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä oman kuntansa työllisyyspalveluihin.
– Hakija voi saada meiltä esimerkiksi henkilökohtaista tai ryhmässä tapahtuvaa ohjausta. Hän voi myös osallistua työpajoihin, joissa käydään läpi esimerkiksi omaa ansioluetteloa.
Järvinen haluaa vielä lopuksi muistuttaa tärkeästä seikasta.
– Työpaikan hakemiseen kannattaa panostaa, vaikka oma tilanne tuntuisi lohduttomalta. Myös pidempään työttömänä olleita työllistyy koko ajan ja lähes jokainen meistä on työttömänä jossain vaiheessa elämää.