Iso osa työpaikoista ei koskaan tule julkiseen hakuun. Näitä kutsutaan piilotyöpaikoiksi. Mutta miten tällaisen salaisen työn saa?
Vanhan sanonnan mukaan metsää ei näe puilta. Sama totuus pätee myös työnhaussa: joskus työpaikkaa ei näe, koska on keskittynyt plaraamaan työpaikkailmoituksia – siis niitä samaisia lauseita, joita sadat muutkin työnhakijat samaan aikaan tutkiskelevat.
Moni uraputki on kuitenkin piilossa, silllä suuri osa työpaikoista ei koskaan tule julkiseen hakuun. Näitä kutsutaan piilotyöpaikoiksi.
Piilotyö voi olla paikka, joka aukeaa, kun työntekijä vaihtaa työnantajaa. Toisaalta aktiivinen työnhakija voi myös kehittää työn, jota ei aiemmin ollut olemassakaan: itsensä voi brändätä täyttämään yrityksessä olevaa lovea, joka kaipaa omanlaistaan osaamista.
"Pitää myydä itsensä yritykseen sisään"
Omaa alaa kannattaa seurata uutisissa, sosiaalisessa mediassa ja muualla internetissä. Silloin pääsee ensimmäisenä havaitsemaan vaikkapa firman kömpelöt tiedotteet, jotka kaipaavat kirjoittajaa – siis minua!
– Silloin näkee, että tuolla olisi käyttöä minulle ja osaamiselleni. Yritykset eivät välttämättä itse sitä keksi. Tietyllä tavalla pitää myydä itsensä yritykseen sisään niin, että kumpikin hyötyy. Syntyy oivallus: hei, me tarvitsemme toisiamme ja voisimme tehdä jotakin hienoa, jos yhdessä rupeaisimme tekemään, Uranus Oy:n liiketoimintajohtaja Pekka Miettinen kuvaa.
Jos oma unelmaura siintää mielessä jo valmiiksi terävänä ja kirkkaana, voi lähteä käymään alan pieniä ja keskisuuria yrityksiä läpi omalta asuinseudultaan.





