Suomessa Nato-jäsenyyttä saatettiin pitää jo lähestulkoon läpihuutojuttuna, kunnes Turkki asettui etenemisen esteeksi. Politiikan Pöllöraati muistuttaa Uutisaamussa, ettei Natokaan ole paratiisi.
Suomi jätti keskiviikkona Naton päämajaan hakemuksensa sotilasliiton jäseneksi yhdessä Ruotsin kanssa.
Askelta varjostaa se, että Turkki on presidentti Recep Tayyip Erdoganin johdolla asettunut vaatimuslistallaan Suomen Nato-tien tukkeeksi.
– Vähän karu paikka, kun ajateltiin menevämme länsimaisten demokratioiden puolustusliittoon ja sitten siellä on portsarina tämmöinen basaarinpitäjä. Hyvä osoitus siitä, että Nato ei ole mikään paratiisi, laukoo Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärki.
Lue myös: Ruotsissa asuvat Erdoganin "terroristilistalla" olevat kertovat: "Turkissa minut eristettäisiin vankilaan, tapettaisiin"
Turkin hangoittelu vähintäänkin viivästyttää Suomen Nato-prosessia.
Kärki muistuttaa, että Kreikka piti aikanaan Nato-jäsenyyttä hamuavaa Pohjois-Makedoniaa "jonossa" hyvän tovin.
– Harmaa kausi voi olla pitkä. Makedonialla se oli kymmenen vuotta, Kärki sanoo.
– Meille on ollut tiedossa vuosia kestäneen Nato-optiokeskustelun ajan, että Natoon liittyminen ei tule olemaan ilmoitusasia, komppaa Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen.
Suomalaispoliitikot pysyvät viileinä
Sekä MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki että Meriläinen uskovat, että jumista Turkin kanssa päästään eteenpäin.
Osaltaan tähän voi vaikuttaa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin Suomelle tarjoama vahva tuki.
Kommentti: Bidenin ylistys saisi tavallisen suomalaisen korvat punottamaan – Washingtonin koreografia takasi, ettei Turkkia tarvinnut edes mainita
Lehtimäen mukaan suomalaiset yllätti kenties se, että Turkki asettui poikkiteloin jo tässä vaiheessa.
– Oli ajateltu, että iltalypsy tapahtuu myöhemmin, vasta ehkä ratifointivaiheessa. Parempi, että kalistellaan tässä vaiheessa: se vähän hidastaa prosessia, mutta ainakin keskeiset poliitikot ottavat asian "coolisti".