Kanttoreilla ongelmia pappien kanssa

Monet kanttorit ovat tyytymättömiä oman työpaikkansa henkilösuhteisiin. Joka kolmas kanttoreista ajattelee, että esimiehen ja työtovereiden vaikutus työhön on lähinnä negatiivista. Tämä selviää diplomiurkuri Leena Tiitun huomenna tarkastettavasta väitöskirjasta. Tutkimus on tehty Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolla.

Kanttoreita kuormittavat erityisesti henkilösuhteet pappeihin. Sen sijaan seurakuntalaisilta saatu palaute koettiin lähes yksinomaan positiivisena.

Kirkollisia työntekijöitä edustavassa kattojärjestössä henkilösuhdeongelmat tiedetään.

- Usein se rakkain vihollinen löytyy läheltä. Pappihan on kanttorin lähin työtoveri, sanoo Akavan kirkollisten ammattiliittojen AKI:n apulaistoiminnanjohtaja Annamari Jokinen.

Jokinen arvioi, että seurakuntien työntekijöiden ihmissuhdeongelmat liittyvät pitkälti siihen, että johtamiskysymykset on ratkaisematta.

- Seurakunnissa ei ole kovin monta saman ammattikunnan edustajaa. Heillä kaikilla on oma korkeatasoinen ammattiosaamisensa ja he saavat melko vapaasti hoitaa asioitaan. Toisin sanoen, monesta paikasta puuttuu yhteinen strategia, jonka mukaan edetään.

Jokinen painottaa, että yhteinen strategia auttaa parantamaan sekä työn tulosta että hyvinvointia työssä.

- On esimerkiksi tärkeää, että kaikki tietävät, kuka on oma lähin esimies.

Palkka ei tyydytä

Kanttorit nauttivat työssään erityisesti musiikillisesta puolesta, esimerkiksi kuorojen ja musiikkiryhmien johtamisesta.

Tiitun tutkimuksessa seurakuntien musiikkiammattilaiset kertoivat olevansa kaikkein tyytymättömimpiä palkkaukseensa. Kanttorit ovat myös kiinnostuneita itsensä kehittämisestä ja kouluttautumisesta, mutta käytännössä vain harvoille se on tuonut paremman viran tai toimeentulotason.

Suurin osa kanttoreista on viroissa, jotka vaativat musiikin maisterin tutkintoa. Heillä keskipalkka lisineen on noin 2600 euroa.

- Tutkimusajan jälkeen käyttöön on otettu uusi palkkausjärjestelmä, joka perustuu työn vaativuuden arviointiin. Se korjaa erityisesti kanttorien palkkausta, muistuttaa Jokinen.

Hänen mukaansa monet kanttorit ovat kokeneet kielteisenä nimenomaan palkkaeron pappeihin.

- Molemmilta vaaditaan yleensä korkeakoulututkinto, mutta palkassa se näkyy eri tavoin. Meidän tietojemme mukaan seurakunnissa uusi järjestelmä on otettu ilolla vastaan, koska se antaa ikään kuin työvälineen maksaa myös kanttoreille parempaa palkkaa.

Leena Tiitun tutkimuksessa selvitettiin kanttoreiden käsityksiä ammatistaan ja siihen kohdistuvasta ulkopuolisesta vaikutuksesta. Tutkimukseen sisältyi kysely, johon osallistui 360 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suomenkielisessä seurakuntavirassa toimivaa suomenkielistä kanttoria.