Kaivinkoneet möyhivät juoksuhautoja lakkautettavissa varuskunnissa

Pohjois-Karjalan Prikaatissa Kontiolahdella puhdistustyöt ja noin 700 hehtaarin harjoitusalueen ennallistaminen ovat parhaillaan menossa. Seuraavaksi sama savotta on edessä Hämeen Rykmentissä ja Keuruun Pioneerirykmentissä.

– Varuskunta on harjoitellut tällä Jaamankankaalla yli 70 vuotta, eihän tämä hurraa -huutoihin innosta, huokaa Pohjois-Karjalan Prikaatin huoltopäällikkö, majuri Kari Kurkinen kaivinkoneen tasoittamalla mäntykankaalla.

Kurkisen virkauralla tehtäväksi tuli purkaa se, mitä Kontiolahdelle on ehditty vuoden 1940 jälkeen rakentaa.

– Jotain vanhaa on purettava, jos aiotaan jotain uutta rakentaa, Kurkinen sanoo sotilaana diplomaattisesti.

Poterot maisemoidaan turvallisiksi

Kontiolahden varuskunta ja Pohjois-Karjalan Prikaati lakkautetaan tämän vuoden lopussa. Siihen mennessä pilaantuneet maat on kunnostettava, vaaralliset rakenteet maastosta poistettava ja maisema ennallistettava. Lisähaasteita tuo se, että ollaan vielä pohjavesialueella.

– Tavoite on se, että alue on meidän jäljiltämme turvallinen niin ihmisille kuin eläimillekin, Kurkinen linjaa.

Käytännössä kaikki syvät kolot ja poterot, joita varusmiehet ja sotakoneet ovat alueelle 70 vuoden aikana kaivaneet on täytettävä.

– Jokainen potero mikä löydetään. Sanoisin, että 99-prosenttisella varmuudella, huoltopäällikkö lupaa.

Juoksuhauta palasiksi kaivinkoneella

Maastosta kaivetaan satoja tonneja linnoitteita tuhottavaksi. Järeimmät rakennelmat ovat betonisia korsuja.

– Niitä on ollut purkamassa ulkopuolinen urakoitsija. Osan työstä ovat tehneet meidän varusmiessotilaskuljettajat työkonekursseilla ja siinä on hyödynnetty heidän sodanajantaitoaan myös tähän linnoittamiseen, Kurkinen kertoo.

Ampumaradan kyljessä olikin menossa harvinainen työmaa, kun varusmieskuljettaja purki kaivinkoneella juoksuhautaa. Moni nuori mies on siellä hikoillut, mutta nyt se tuhotaan ja puuosat haketetaan energiaksi.

Lyijyä eniten ampumaradoilla

Kontiolahdella kunnostustöitä on tehty jo pitempään ja vauhti kiihtyy kesän aikana. Osa ampumaradoista jää kunnostettavaksi vielä myöhemmin.

Pilaantunutta maata poistetaan noin 4000 tonnia ja jätteitä 2250 tonnia. Työ on samantyyppistä muissakin lakkautettavissa varuskunnissa.

– Lähinnä ampumaratoja ja niiden lyijyllä pilaantuneita maa-alueita, käytöstä poistettuja kaatopaikkoja ja polttoaineen jakopaikkoja, listaa kohteita Maavoimien Materiaalilaitoksen esikunnasta ympäristöpäällikkö Tytti Martikainen.

Pilaantuneet maat puhdistetaan ja käytetään käsittelyn jälkeen soveltuvin osin uudestaan esimerkiksi rakentamisessa. Saastumisen aste vaihtelee varuskunta-alueella paljon.

– Esimerkiksi ampumaradan taustapenkassa luodin iskemäkohdassa on toisi voimakkaasti pilaantunutta maata. Polttoainevuodot maastossa näyttävät olevan aika vähäisiä, Martikainen arvioi.

Konekiväärikupolit pelastetaan

Purkutöitä tehdään käskyn mukaan mutta hammasta purren. Jälkipolville ei varuskunnan maastorakenteista ja harjoitusalueista paljon muistoja jää. Muutaman vuoden päästä marjastajat ja sienestäjät eivät edes huomaa sotilaiden jälkiä metsässä.

Umpiraudasta valetut järeät konekivääri- ja tähystyskupolit kyyhöttävät purkamista odottavan varuskunnan esteradan reunalla. Ne yritetään pelastaa ja siirtää jonnekin lähialueelle. Toinen on vuosimallia 1941 ja toinen vuodelta 1943.

– Taitaa painaa 10 000 kiloa, Kurkinen koputtelee rautamöykkyjä.

Arvokkaita muistoesineitä on kuitenkin ehditty jo kysellä muualle Suomeen esimerkiksi museoihin.

– Näiden kohtalosta ja sijoituksesta tänne lähelle meillä on lupa neuvotella, Kurkinen toteaa tyytyväisenä.

Paras materiaali siirtyy muille

Pohjois-Karjalan Prikaatin käytössä ollut valtava materiaali hajaantuu lähes 30 puolustusvoimien hallintoyksikköön ympäri Suomea. Kontiolahdella on ollut paljon myös uutta välineistöä, kuten taistelujoukkojen digitaalisia viestintävälineitä. Niillä on paljon halukkaita ottajia säilyvissä varuskunnissa.

Noin 500 varusmiestä kotiutuu Kontiolahden varuskunnasta juhannuksen alla. Loppuvuodeksi jää vielä noin 100 varusmiestä siivoamaan paikkoja ja huolehtimaan kuljetuksista. Varuskunnan lippu lasketaan vuoden viimeisenä päivänä.