– Kun tartuin poikaani hiuksista ja läpsin häntä, tiesin tekeväni väärin, sanoo väkivallan kierteeseen ajautunut perheenisä.
– En puolustele tekojani.
Lasten ruumiillinen kurittaminen on ollut Suomessa lailla kiellettyä jo 30 vuotta, mutta esimerkiksi Poliisiammattikorkeakoulun vuonna 2012 tekemän kyselyn mukaan lähes puolet lapsista on silti kokenut kotonaan väkivaltaa tai laiminlyöntiä. Luku on ristiriidassa Lastensuojelun Keskusliiton samana vuonna tekemän asennetutkimuksen kanssa: vain 17 prosenttia suomalaisista hyväksyy ruumiillisen kurituksen. Asenteet ja teot eivät kohtaa.
Väkivalta seuraa sukupolvesta toiseen
Väkivalta leviää helposti ihmissuhteesta toiseen, sanovat Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntijat. Perheissä, joissa on lähisuhdeväkivaltaa aikuisten välillä, on usein myös lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja laiminlyöntiä sekä sisarusten välistä väkivaltaa.
-Suomessa tarvitaan ilmapiirin muutosta. Meillä on melko väkivaltainen kulttuuri, toteaa Ensi- ja turvakotien liiton suunnittelija Johanna Matikka. Hän työskentelee Kannusta minut vahvaksi -hankkeessa, joka pyrkii vähentämään lapsiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua ja kuritusväkivaltaa. Vanhemmat eivät aina tiedosta, että esimerkiksi tukistaminen, ruuatta jättäminen tai luunappien antaminen ovat väkivaltaa
Kannusta minut vahvaksi -hankkeessa korostetaan mahdollisuutta muutokseen - aikuisen taholta. Lapsi ei voi vaikuttaa olosuhteisiin, joissa hän elää.
Tukea saa esimerkiksi ensi- ja turvakodeista. Oulun turvakodin toiminnanjohtaja Timo Peltovuori painottaa, että apua annetaan kaikille väkivallan osapuolille.
-Autamme väkivallan tekijää, kokijaa ja näkijää. Lapsi on yleensä näkijä, monesti myös kokija.
STT:n haastattelema neljän lapsen isä kertoo, että kulissien ja todellisuuden välinen kuilu oli hänen perheessään valtava.