Vieskerin osaomistajalle Jorma Tuunaselle jäi ystävyydestä Kaarlo Ahokkaan kanssa hienot muistot.
Soitto Kaarlon veljeltä Kari Ahokkaalta pysäytti Jorma Tuunasen maanantaipäivän: Kaarlo, tuttavallisemmin Kalle, oli nukkunut pois.
- Aika lyhyt puhelu se oli. Hiljaiseksi veti, molemmissa päissä, Jorma Tuunanen toteaa.
Jorma tutustui Kaarlo Ahokkaaseen jo paljon ennen Vieskerin aikaa. Ystävyydeksi suhde syventyi kaikkien aikojen suomenhevosen Vieskerin yhteisomistuksen myötä.
- Meillä oli Ahokkailla muita hevosia, en muista olisiko ollut jotain kimpassakin, kun kasvattaja Eero Luukkanen toi Vieskerin heille hoitoon. Sitten kun hän rupesi sitä 3-vuotiaana kaupittelemaan niin ostettiin se pois, Tuunanen muistelee.
- Kallen ansiota se oli. Hänen mielestään se tuntui hyvältä.
Varsatähteä Vieskeristä ei kuitenkaan tullut. 4-5-vuotiaana meriitit jäivät vielä vaatimattomiksi.
- Vauhtia kyllä oli, mutta jalkavaivojen takia se ei juossutkaan kuin parikymmentä starttia. Mutta hienosti Kalle hoiti sen jalkapuolen ja sai jalat kestämään. Sille ei voi kuin nostaa hattua, Tuunanen kiittää.
Loppu on historiaa. Viesker kilpaili 15-vuotiaaksi asti, ravasi ennätykselliset viisi peräkkäistä ravikuninkuutta ja ansaitsi kilparadoilta yli miljoona euroa. Toisen mokoman se on tienannut sittemmin palveluksistaan siitosoriina, ja jälkeläisten tienestit lähentelevät yhdeksää miljoonaa euroa.
Julkisuudessa Kaarlo Ahokas tunnettiin hiljaisena ja varsin pidättyväisenä kommentoijana, mutta pienemmässä porukassa hänestä kuoriutui verraton juttu- ja seuramies. Jorma Tuunanen tutustui hyvin siihenkin puoleen.
- Tultiin hyvin toimeen ja oltiin ystäviä raviurheilun ulkopuolellakin. Siitä ystävyydestä jäi hienot muistot, Tuunanen huokaa.