Maastohiihdon päävalmentaja Reijo Jylhä ei hae jatkoa viisi vuotta jatkuneelle pestilleen. Jylhä vahvisti sunnuntaina Kotkassa, että ei hae päävalmentajaksi kausille 2006-2010.
- Päätös vahvistui lauantaina maastohiihtovaliokunnan kokouksessa. Näin, että voin olla turvallisin mielin, Jylhä ennakoi ja sanoi, että päätökseen vaikutti myös halu olla perheen kanssa ennen kuin lapset ovat kasvaneet ulos kotoa.
- Olen ollut liikenteessä viimeiset 12 vuotta. Vanhin lapsi täyttää 19 ja nuorin on 14, Jylhä sanoi ja muistutti, ettei sekään ole hyvä, että maajoukkueessa olisi kaksi Jylhää. Hänen poikansa Martti kokeili keväällä jo siipiään maailmancupissa ja pyrkii lähivuosien aikana huipulle.
Valmentamista Jylhä ei lopeta, sillä hänen henkilökohtaisia valmennettaviaan ovat Sami Jauhojärvi, tästä talvesta lähtien Pirjo Manninen sekä tulevaisuuden nimet Ulla Kiili ja Anne Kyllönen.
Jylhä valitsemassa seuraajaa
Hakuaika maastohiihdon päävalmentajan, lajivalmentajan ja huoltopäällikön tehtäviin päättyy maanantaina. Jylhän mukaan hakemuksia päävalmentajapestiin on toistaiseksi tullut kymmenkunta, ja niistä puolet ulkomailta.
Huhtikuun lopussa nykyisessä roolissaan lopettava Jylhä on mukana kolmikossa, joka valmistelee uuden päävalmentajan nimitystä. Hänen lisäkseen siihen kuuluvat Hiihtoliiton maastohiihdon lajijohtaja Per-Ole Lindell ja maastohiihtovaliokunnan puheenjohtaja Kari Virranta.
Valinnan tekee maastohiihtovaliokunta, ja uusi päävalmentaja on tarkoitus julkistaa 6. huhtikuuta. Jylhän mukaan valinnassa on jossain määrin otettava huomioon taloudelliset realiteetit, mutta rahapula ei kuitenkaan suuremmin haittaa. Hiihtoliiton maastohiihtovaliokunta on sitoutunut siihen, että huippu-urheilulle luodaan kunnon edellytykset.
Menestykseen on edellytyksiä
Jylhä on valmentanut hiihtäjiä keväästä 2001 eli Lahden dopingskandaalien jälkimainingeista lähtien. Hänen päävalmentajajaksonsa aikana suomalaiset ovat rakentaneet uutta nousua.
Lahden skandaalin jälkeen hiihtäjät palasivat mitalikantaan reilu vuosi sitten Oberstdorfin MM-kisoissa, joissa Virpi Kuitunen hiihti 30 kilometrillä hopeaa ja kaksikko Riitta-Liisa Lassila-Pirjo Manninen ylsi niin ikään hopealle sprinttiviestissä. Torinon olympialaisissa odotukset olivat korkeammalla, mutta saaliiksi jäi Kuitusen ja Aino-Kaisa Saarisen hankkima pronssi sprinttiviestistä.
- Nyt tarvitaan pieni sysäys siihen, että maastohiihto palaa tuloskuntoon. Koen niin, että olen saavuttanut tavoitteeni, eli meillä on edellytykset tulosten tekoon, Jylhä luonnehti.
Jylhän ottaessa valmennusvastuun valtaosa maajoukkuehiihtäjistä oli niin raakileita, ettei heiltä edes voinut heti odottaa samanlaisia tuloksia kuin vanhoilta konkareilta. Penkkiurheilijoiden oli kuitenkin vaikea hyväksyä se, että kestävyyslajissa tuloksia voi joutua odottamaan vuosia.
Menestymättömyys on Suomessa osin henkilöitynyt Jylhään. Siksikin vaihtelu tekee hyvää, ja uuden päävalmentajan tehtävänä on luoda ympärilleen sellainen ilmapiiri, jossa menestystä alkaa tulla.
- Naisten osalta tuloksenteko tarkoittaa sitä, että osaamme hallita häiriötekijöitä nykyistä paremmin. Torinossa häiriötekijä oli hajallaan asuminen, naisten osalta eivät niinkään huonot majoitusolot.
- Miehet kaipaavat ruuvin kiristystä asennepuolella. Harjoittelussa maajoukkuemiehet ovat mukana sataprosenttisesti, mutta harjoittelun ulkopuolella tekemisten osalta on parannettavaa, Jylhä luonnehti.
(MTV3-STT)