Katso videolta Vastaamo-oikeudenkäynnin alkuhetket perjantaina 19. tammikuuta 2024.
Vastaamon valtaisasta tietovuodosta ja kiristyksistä syytetty Aleksanteri Julius Kivimäki pääsi tänään itse ääneen käräjäoikeudessa. MTV Uutiset seurasi oikeudenkäyntiä paikan päällä ja kertoo istuntopäivän etenemisestä tässä jutussa.
Istunto alkoi kello yhdeksän jälkeen. Kivimäki istui paikallaan ilmeettömänä ja vakavan oloisena, kun toimittajat napsivat hänestä valokuvia ja tallensivat videota istunnon alkuhetkistä.
Tämän jälkeen Kivimäen kuuleminen alkoi asianajajan kysymyksillä.
Kivimäki aloitti kuulemisensa kertomalla lyhyesti perustietoja lapsuudestaan Espoossa. Hän ei valmistunut lukiosta, vaan on saanut ainoastaan peruskoulutuksen. Tietokoneita Kivimäki on kertomansa mukaan käyttänyt 3-vuotiaasta saakka.
Syvemmin hän alkoi perehtyä tietotekniikkaan noin 10-vuotiaana, kun hän opetteli käyttämään huijaamisen mahdollistavia ohjelmia tietokonepeleissä. Kivimäki kertoi opiskelleensa aihetta verkossa. Se onnistui, sillä hän on puhunut englantia nuoresta saakka.
Kivimäki kertoo, että aihepiiri vei hänet erilaisiin verkon pikaviestiryhmiin, joissa hän verkostoitui jo nuorena samanlaisista asioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa.
Kivimäen mukaan juuri verkostoituminen onkin aina ollut hänen erikoisosaamistaan. Hän kuvailee omia ohjelmointitaitojaan "aika mitättömiksi". Kivimäki ei pidä itseään erityisen hyvänä ohjelmoijana.
Jo 13-14-vuotiaana Kivimäki oli kertomansa mukaan mukana erilaisissa verkon hakkeriryhmissä, joissa liikkui muun muassa suosittuun tietokonepeli Minecraftiin liittyviä huijaussovelluksia ja koodinpätkiä, joilla pystyi tunkeutumaan verkkosivujen palvelimille.
Kivimäki on nuoruudessaan tuomittu erilaisista verkossa tapahtuneista rikoksista.
Kivimäen mukaan hän oli luonteeltaan "nuori yllytyshullu", joka haki verkosta jännitystä.
– Ei siinä vaiheessa tiennyt, mitä sillä tehdä, mutta se oli jännittävää. Kaikki tuntui peliltä. Ei se vaikuttanut todelliselta tai sellaiselta jolla olisi reaalimaailman merkitystä, kun ollaan internetissä, hän sanoi.
Kivimäki kertoi muuttaneensa ulkomaille ja Espanjaan 16-17-vuotiaana.
Espanjassa Kivimäki kertoo asuneensa noin viisi vuotta. Kotikaupunkina oli muun muassa Barcelona.
Mies kertoo tehneensä Espanjassa lähinnä "freelance-konsultointihommia" ja pysyneensä poissa rikollisista toimista.
Kivimäki kertoo elämän Espanjassa olleen seesteistä. Verkon hakkeripiireissä hän kuitenkin pysyi mukana.
– Ei siellä ole mikään osallistumispakko rikoksiin, että saa olla mukana keskusteluissa, hän selittää.
Kivimäki kertoo pitäneensä suomen kielen taitoa yllä käymällä aktiivisesti keskustelupalsta Ylilaudalla.
– Se ei ole tunnettu laadukkaasta keskustelusta, mutta siellä on tullut aika pienestä pitäen, niin se on jäänyt tavaksi. Aika useasti olen miettinyt että mitä ihmettä siellä teen, mutta siellä olen.
Espanjan vuosien jälkeen Kivimäki kertoo muuttaneensa Iso-Britannian Lontooseen korona-ajan alkupuolella vuonna 2020.
Muutto tapahtui Kivimäen mukaan vahingossa, sillä hän ei koronarajoitusten takia päässyt Espanjaan lähtevään lentokoneeseen palatessaan matkalta Karibiasta. Hän jäi jumiin Lontooseen.
– Ajattelin että huolehdin tästä myöhemmin. Tyttöystävänikin asui Lontoossa.
Kivimäki kertoo tutustuneensa Lontoossa "aika laajaan skaalaan ihmisiä".
– Kun olin käyttänyt matkatoimistoa, olin tutustunut sen omistajaan ja matkustanut hänen kanssaan yhdessä. Hänen kauttaan tuli tavattua aika laajalla skaalalla ihmisiä. Siellä pyörittiin Lontoossa ja aika hyvissä piireissä.
Tietotekniikan saralla Kivimäki kertoo olleensa näihin aikoihin mukana rakentamassa porttiskannaukseen erikoistunutta yritystä.
ScaniFi-nimisen firman liikeajatuksena oli vastaava kuin yrityksillä Shodan ja Censys. Kyseiset yritykset skannaavat internet-avaruutta ja etsivät sieltä tietoa muun muassa palvelimista. Tietoa myydään edelleen asiakkaille.
Kivimäen mukaan tarkoituksena oli tuoda markkinoille näitä kahta yritystä parempi palvelu. Hänen näkemyksensä mukaan Shodanin ja Censysin palveluiden tuotteistamisessa ei ollut hyödynnetty kaikkia mahdollisuuksia.
Kivimäen ja hänen tuttaviensa firman ajatuksena oli myydä historiatietoa verkon haavoittuvuuksista yrityksille ja vakuutusyhtiöille.
Yritysideaa varten hankittiin jopa palvelimia, mutta Kivimäen mukaan yritysidea jäi kehitysasteelle, eikä toimintaa saatu lopulta käytiin. Tiettävästi nämä Kivimäen mainitsemat palvelimet olivat juuri niitä, jotka poliisi takavarikoi Vastaamo-jutun esitutkinnassa.
Kivimäen kertomien taustatietojen jälkeen oikeus päätti pitää lyhyen tauon. Nyt puolustus kyselee Kivimäeltä varsinaisista rikossyytteistä. Kivimäki on aiemmin kiistänyt kaikki rikokset jyrkästi.
Kivimäen mukaan syytteiden tueksi on äärimmäisen vähän näyttöä.
Hänen mukaansa on vain viitteitä siitä, että jostain tuntemattomasta paikasta olisi tunkeuduttu Vastaamon palvelimille vuonna 2018.
Kivimäki kiinnittää huomiota muun muassa siihen, että KRP:n esitutkinnassa rikoksiin ja häneen itseensä kytkettyä OpsVM-virtuaalipalvelinta isännöinyt fyysinen palvelin vuokrattiin vasta vuonna 2019, vaikka Vastaamon palvelimilta vietiin potilastietoja jo vuonna 2018.
Kivimäen mukaan tälle ei ole pystytty antamaan kunnollista selitystä.
Hän nostaa esille myös OpsVM-virtuaalipalvelimelta löydetyn Vastaamo-tietokannan, joka hänen mukaansa ladattiin kyseiselle virtuaalipalvelimelle metatietojen perusteella vasta 7. lokakuuta 2020.
Kivimäen mukaan ajankohta on pääteltävissä siitä, että kyseinen päivämäärä on palvelimelta esitutkinnassa kerättyjen tietojen valossa kyseisen tiedoston viimeinen muokkauspäivä.
Varsinaisesta Vastaamon potilastietokantatiedostosta puolestaan selviää, että tietokanta on ladattu tai "dumpattu" Vastaamon palvelimelta toiselle palvelimelle syksyllä 2018.
Kivimäen mukaan tälle kahden vuoden aikaerolle ei ole annettu selitystä. Kivimäen mukaan OpsVM-virtuaalipalvelimella ei siis voi olla mitään tekemistä vuonna 2018 tapahtuneen Vastaamon tietomurron kanssa.
Kivimäen mukaan ei ole myöskään mitään tietoa siitä, mistä ja miten Vastaamon tietokanta päätyi OPSVM-palvelimelle vuonna 2020.
Kivimäki käy nyt läpi esitutkinnassa esiin nostettuihin palvelinyhteyksiin liittyviä SSH-avaimia, lokitietoja ja muita teknisiä yksityiskohtia. Puheet liittyvät siis Vastaamon vuonna 2018 tapahtuneeseen tietomurtoon.
Kivimäeltä kysytään, miksi väitetysti hänen käytössään olleiden palvelimien vuokria oli maksanut eräs nainen. KRP on nimennyt nämä Tuusulasta takavarikoidut palvelimet "P-palvelimiksi".
Kivimäki ei kertomansa mukaan tiedä, kuka palvelimet maksanut nainen on.
Syyttäjän näkemyksen mukaan naisen henkilöllisyys on tekaistu. Kivimäen mukaan tästä ei ole esitetty mitään selvitystä.
Kivimäki väittää, että palvelimen vuokraaja on silti todennäköisesti tiennyt, mitä palvelimilla tehdään. Kivimäki kuvaili näitä puuhia osittain hämäriksi.
Kivimäki nostaa esille myös toisen tuntemattoman henkilön, jota ei ole asiassa tavoitettu.
Rikoksiin käytettyjä niin sanottuja P-palvelimia hallinnoitiin sähköpostitililtä, jolle kirjauduttiin lähes poikkeuksetta verkkoyhteyden salaavan VPN-yhteyden takaa.
Kerran tilille oli kuitenkin kirjauduttu poikkeavasta IP-osoitteesta, jonka sijainti paikannettiin KRP:n esitutkinnassa Britanniaan ja Lontoon alueelle.
Osoitteen omistajana eli internet-liittymän maksajana oli esitutkinnan mukaan eräs mies. Kivimäki kiistää tunteneensa miestä millään tavalla.
Kivimäki kertoo, ettei hänellä itsellään ollut mitään tekemistä Tuusulassa sijainneiden P-palvelimien ylläpidon kanssa, vaan pitäneensä hallussaan vain kirjautumisavaimia palvelimilla pyörineille virtuaalipalvelimille.
– Olin vain käyttäjä muiden muassa, Kivimäki kertoo.
7:29
Kivimäki esitelmöi SSH-avainten toimintaperiaatteista ja VPN-yhteyksistä.
Yleisön joukossa kuulijoina on toimittajien lisäksi muun muassa tunnettu tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen.
Kivimäen kuuleminen on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta: käräjäoikeuteen saapui aamulla myös eräs yhdysvaltalainen toimittaja.
Oikeus piti pitkän lounastauon. Nyt Kivimäen kuuleminen jatkuu.
Puolustus kyselee Kivimäeltä tämän käyttämästä brittiläisestä internet-liittymästä sekä hänen käytössään olleista IP-osoitteista.
Myöhemmin Kivimäeltä kysytään, milloin hän tuli tietoiseksi siitä, että Vastaamon asiakkaiden arkaluontoisia tietoja oli vuotanut verkkoon.
Kivimäen mukaan hän kuuli asiasta ensimmäistä kertaa joko Ylilaudalta tai joltain suomenkieliseltä uutissivulta heti tapahtumapäivänä, sillä asia oli Suomen ykkösuutinen.
Kivimäki myöntää, että hän osallistui tämän jälkeen aihetta koskevaan keskusteluun Ylilaudalla. Kivimäki käytti nimimerkkiä Spamclan.
Puolustus kysyy Kivimäeltä, miksi tämä jakoi keskustelussa myös linkin Vastaamo-kiristäjän TOR-piilopalveluun, jonne Vastaamon potilaiden tietoja oli ladattu nähtäväksi.
Kivimäen mukaan hän jakoi linkin, sillä sen takana oli jokin arkistoitu versio aiheeseen liittyvästä aiemmasta keskustelusta Ylilaudalla.
Kivimäki kertoo jakaneensa linkin vastauksena johonkin toiseen viestiin. Hänen mukaansa konteksti ei poliisin keräämästä esitutkinta-aineistosta selviä. Hän ei ilmeisesti itse myöskään muista, mistä oli kyse.
Kivimäen jakaman linkin takaa löytyi siis myös joitain Vastaamo-vuodossa paljastuneita psykoterapiatietoja. Kivimäen mukaan näiden potilastietojen jakaminen ei kuitenkaan ollut hänen tarkoituksenaan, vaan tarkoitus oli jakaa linkki aiempaan arkistoituun keskusteluun.
Kivimäen mukaan hän olisi jakanut linkin koko piilopalvelun etusivulle, jos hänen tarkoituksenaan olisi ollut levittää potilastietoja.
Kivimäki kertoo tilanteesta, jossa sai tietää yrityshankkeeseensa ScaniFi:hin liittyvien palvelimien takavarikosta. Kyse oli niin sanotuista "K-palvelimista", jotka poliisi nimesi esitutkinnassa.
Kun palvelimet katosivat verkosta, Kivimäki otti ensimmäisenä yhteyttä palveluntarjoajaan, joka kertoi, että hänen täytyisi ottaa asiaan liittyen yhteyttä keskusrikospoliisiin.
Kivimäki kertoo päätelleensä, että asia liittyisi jollain tavalla Vastaamon tietomurtoon, sillä yhteyshenkilöksi annettiin jutun tutkinnanjohtaja Marko Leponen.
Myöhemmin paljastui, että palvelimet olivat kadonneet verkosta, koska KRP oli takavarikoinut ne juttuun liittyen.
Oikaisu kello 14.34: Aiemmin tässä kohdassa kerrottiin virheellisesti, että Kivimäki olisi ottanut yhteyttä P-palvelimien palveluntarjoajaan näiden palvelimien kadottua verkosta.
P-palvelimia käytettiin Vastaamoon kytkeytyvien rikosten tekemiseen.
Kivimäki puhui kuitenkin K-palvelimista. Kivimäki on kiistänyt liittyvänsä P-palvelimien hallinnointiin mitenkään.
Kyse oli toimittajan väärinkäsityksestä.
Kivimäki ei ymmärrä, miksi joku olisi halunnut ryhtyä sellaiseen kiristykseen ja kiristyksen yrityksiin, joista häntä syytetään.
Kivimäki kritisoi myös kovasanaisesti poliisin esitutkintatoimia asiaan liittyen.
Hän väittää, että oli jutun esitutkinnan aikaan useampaan otteeseen yhteydessä jutun tutkinnanjohtajaan ja jopa tarjoutui kuultavaksi asiassa. Hän kertoi olleensa yhteydessä KRP:hen avustajansa, asianajaja Peter Jaarin välityksellä.
Kivimäen mukaan tutkinnanjohtaja kuitenkin esitti yllättynyttä yhteydenoton saatuaan, eikä halunnut järjestää kuulemista Kivimäen kanssa.
Kivimäen mukaan hän järkyttyikin kuullessaan, että hänet oli vangittu poissaolevana syksyllä 2022. Hänen mukaansa poliisi oli kirjannut vangitsemisvaatimukseen, ettei Kivimäellä olisi oikeusavustajaa.
Kivimäen mukaan tämä oli vale, sillä hän oli jo aiemmin ollut yhteydessä poliisiin Jaarin välityksellä.
Tämän kirjauksen takia Kivimäki ei kertomansa mukaan voinut vastata poliisin vangitsemisvaatimukseen. Hän kertoo, ettei hänellä tämän jälkeen ollut halua antautua vapaaehtoisesti poliisille, vaan kertoo jatkaneensa elämää normaalisti.
Kivimäki otettiin kiinni Ranskassa alkuvuodesta 2023.
Kivimäki kertoo, että hänen taloudellinen tilanteensa on ollut väitettyjen rikosten aikaan hyvä, eikä hänellä olisi ollut syytä ryhtyä rikoksiin.
Kivimäki kuvailee tapahtuneita rikoksia "alhaisiksi".
Oikeudenkäynti päättyi tältä päivältä. Kivimäen kuulemista on määrä jatkaa maanantaina.
Syyttäjä vaatii Kivimäelle seitsemän vuoden vankeusrangaistusta muun muassa törkeästä tietomurrosta, liki 9600 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sekä yli 21 300:sta törkeän kiristyksen yrityksestä ja 20 törkeästä kiristyksestä.
Syytteet liittyvät psykoterapiakeskus Vastaamon suureen tietomurtoon vuonna 2018 ja yrityksen potilaiden tietovuotoon sekä kiristyksiin ja sellaisten yrityksiin syksyllä 2020.
Asiassa on käyty oikeutta viime syksystä alkaen, mutta tänään on ensimmäinen kerta kun Kivimäkeä itseään kuullaan oikeudessa virallisesti. Kuulemista varten on varattu kaksi päivää.
Kivimäki antoi aiemmin MTV:n Rikospaikka-ohjelmalle erikoishaastattelun, jossa hän kertoi, mistä Vastaamo-jutussa on hänen näkemyksensä mukaan kyse. Haastattelun voi katsoa MTV Katsomosta.