Juba pääsi Finlandia Junior -kisaan

Muut ehdokkaat 30 000 euron palkintoon ovat Siiri Enorannan fantasia Omenmean vallanhaltija, Antti Halmeen bändikirja Metalliveljet, Mari Kujanpään Minä ja Muro, Paula Norosen Emilian päiväkirja - supermarsu pelastaa silakat ja Maria Turtschaninoffin Arra: legender från Lavora.

Tämän vuoden kirja parhaimmisto on palkintolautakunnan mielestä loistavaa kirjallisuutta, taiturillisesti kirjoitettuja, toteutettuja ja näkökulmiltaan avartavia taideteoksia, joista tulee klassikoita.

- Parhaimmisto on onnistuneella tavalla murtamassa valon ja varjon, apatian ja dynaamisuuden rajapintaa. Monista loistavista kirjoista halusimme nostaa esiin ne, joita tiedämme voivamme suositella lukijoille. Me seisomme näiden kirjojen takana, sanoi raadin puheenjohtaja Minna Riikka Järvinen.

Pahuuden kuvaukset yllättivät

Ihan kaikkea syksyn tarjonnasta ei raadin mukaan voi kaikille suositella, varsinkin pahuuden kuvaukset nuortenkirjoissa yllättivät.

- Paha on niissä todella pahaa, äärimmilleen vietyä sadismia, ylittämätöntä ja kaikennielevää mustaa, johon ei ole löydettävissä parannusta. Ja pahuus tulee ihmisistä: kummitukset ja hengenelävät ovat ihmisiin verrattuna hyväntahtoista väkeä tämän vuoden kirjoissa, Järvinen sanoo.

Raati ihmetteleekin, voiko olla mahdollista, että kirjailija haluaa välittää toivottoman maailmankuvansa nuorille ja toivoo, ettei tämä lohduttomuus ole nuorten todellisuutta.

- Pitäisiköhän kirjastonhoitajan kuitenkin liimata kirjan takakanteen puhelinnumero, johon soittamalla voisi asioista keskustella vielä lisää, varmuuden vuoksi, puheenjohtaja miettii.

Fantasiaromaanit olivat raadin mukaan tämän vuoden Finlandia Junior -kilvassa vahvoja, koska niissä on mahdollista käsitellä kipeitä asioita, arvoja ja kasvutarinoita useammista näkökulmista kuin todellisuuteen pohjaavissa kuvauksissa.

Nuorissa näkyy yhteiskunnan kaksijakoisuus

Raadin mielestä Finlandia Junior -kirjat ovat yhteiskuntamme peili. Vuoden kirjasadon kuva lasten ja nuorten elämästä on monikirjoinen, monitasoinen ja myös moniselkoinen.

Yleisimpiä lasten ja nuorten ongelmia tuntuvat olevan kiusaaminen. Mutta myös hylkääminen, yksinäisyys ja identiteetin ongelmat nousevat esiin. Vastapainona taas ovat turvallisuus, läheiset tiiviit ihmissuhteet, ongelmien ratkaisujen löytyminen ja myönteinen elämänasenne.

Myös yhteiskuntamme kaksijakoisuus näkyy kirjoissa ja raati ottikin nuorten asemaan vahvasti kantaa.

- Valtaosalla nuorista menee hyvin ja paremmin kuin edeltävillä sukupolvilla, mutta vähemmistö 10 prosenttia nuoristamme, kärsii vakavista mielenterveyden ongelmista, jotka ovat tulosta aikuisten piittaamattomuudesta ja tukiverkkojen puutteesta.

- Edellisen taantuman, jota silloin 90-luvun alussa vielä sanottiin lamaksi, aikana lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvistä palveluista karsittiin. Äänivallattomat nuoret olivat otollinen kohde säästöpäätöksille. Heidän asioitaan ajavien aikuisten äänet jäivät piipittäväksi taustaininäksi jylhemmille ja järeämmille äänenpainoille, joilla resursseja kohdennettiin "tärkeämpään", Järvinen sanoo.

- Nyt ollaan samassa tilanteessa. Jos edellisen laman ajalta on jo totuttu käyttämään koulukirjat loppuun, tinkimään tukiopetuksesta ja kerhotunneista, terveydenhoitajan, kuraattorin ja psykologin palveluista, mistä voidaan enää säästää?Joka ikinen lapsi ja nuori on saatava mukaan, löydettävä paikka, vihreä oksa. Koska talouspuheeseen voi vastata vain talouspuheella, toistan Matti Rimpelän laskeman luvun. Yksi menetetty sielu, nykykielessä syrjäytynyt nuori, maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa vuodessa.

- Asia on kuitenkin euroja monitahoisempi. On kyse ihmisoikeuksista ja lapsen oikeuksista, mahdollisuudesta hyvään elämään, tyydytyksen saamiseen omasta työstä ja tekemisestä, perheestä, onnesta. Yksi onneton, syrjään työnnetty, tarkoittaa puuttuvaa hyvinvointia paitsi häneltä itseltään myös kymmeniltä ihmisiltä hänen ympärillään, Järvinen listasi puheessaan.

Nuorista haastetta valtaapitäville

Tämän vuoden Finlandia Junior -kirjoissa nuoret ovat raadin mukaan valveutuneita ja he tuntevat huolta ympäristön tilasta ja aikuisten asenteista. Nuoret eivät ole järjestöaktiiveja yhdessäkään kirjassa, mutta he toimivat itse paremman maailman puolesta. Tulipalossa kotinsa menettäneelle perheelle kerätään rahaa, otetaan kummilapsia Intiasta, suojellaan lähiympäristöä ja sen luontoa, taistellaan ilmastonmuutosta vastaan ja kierrätetään.

- Nuorten ryhmät muodostuvat epäautoritaarisesti saman henkisistä ja samoista asioista kiinnostuneista tai huolestuneista nuorista. Nuori itse hakee oman ryhmänsä ja sen puuttuessa muodostaa uuden. Ehkä tämä piirre ennakoi tulevaisuuden yhteiskuntaa. Tämä asettaa haasteensa valtaapitäville, sillä nämä nuoret eivät ole hallittavissa perinteisin keinoin. He päättävät itse viitekehyksensä ja ovat valmiita myös tinkimään mukavuuksistaan arvovalintojensa tueksi. Verkostonsa ja kanavansa he luovat itse, Järvinen kertoo.

Finlandia Junior -valintalautakuntaan kuuluivat muina jäseninä luokanopettaja, tietokirjailija Katariina Solastie ja lasten- ja nuortenkirjastonhoitaja, kirjavinkkari Reetta Saine. Palkinnonsaajan raadin ehdokkaista valitsee viittomakielinen rap-artisti Signmark alias Marko Vuoriheimo, joka kertoo päätöksestään 24. marraskuuta.

Katso Terhi Hyvärisen juttu