Eduskunta sai aikaiseksi kiivaan väittelyn tiedotusvälineiden roolista, kun se tänään hyväksyi niin sanotun Jokela-lain sisällön. Kansanedustajat kiistelivät siitä, onko oikein, että Jokelan ja Kauhajoen tragedioita tutkivat lautakunnat selvittävät myös tiedotusvälineiden toimintaa.
Suorasukaisimmin asian kyseenalaisti toimittaja-kansanedustaja Tuulikki Ukkola (kok.). Ukkolan mielestä median käyttäytymisen tutkiminen ei länsimaisessa demokratiassa kuulu valtiovallalle.
-Media itse korjaa ylilyöntinsä ja virheensä. Näin Jokelan jälkeen on tehty. Siihen ei valtiovaltaa tarvita, jos sananvapautta kunnioitetaan, Ukkola sanoi.
Toista ääripäätä edusti Kimmo Kiljunen (sd.), joka kaipasi keskustelua siitä, mitä sananvapaus ja median vastuu tarkoittavat nykyisessä narsistisessa kulttuurissa.
-Lehdistön kautta meillä luodaan kuolemanjälkeistä ylösnousemusta eräille henkilöille, kun niitä markkinoidaan näiden laajennettujen itsemurhien jälkeen tässä mittakaavassa kuin nyt on tehty, Kiljunen sanoi.
Yksimielisesti ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytyn lain myötä Jokelan ja Kauhajoen tragedioita tutkivat lautakunnat saavat uusia valtuuksia. Ne voivat selvittää tapahtumien kulkua ja tapahtumiin eri tavoin osallistuneiden tahojen toimia.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta oli pitänyt kyseenalaisena, onko lautakuntien tutkittava myös tiedotusvälineiden toimintaa.
Päätösehdotuksen laatinut hallintovaliokunta halusi pitää median tutkittavien asioiden joukossa. Valiokunnan puheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) sanoi, että myös tiedotusvälineiden toimintaa on syytä arvioida "kokonaiskuvan saamiseksi".
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) sanoi, että median toimintaa ei voida määrätä ulkopuolelta, mutta voi olla hyvä havainnoida, miten ne toimivat. Hänen mukaansa on hyvä myös arvioida, saattaako julkisuuden saaminen jopa kuoleman jälkeen kannustaa toimimaan tietyllä tavalla.