Jänis ja norppa vaikeuksissa, villisika köpöttelee tyytyväisenä – erittäin lauha talvi tuottaa ongelmia suurimmalle osalle eläimistä

Metsäjänikset pomppivat parhaillaan pitkin mantuja valkeassa talviturkissaan, joka ei juuri saalistajien huomiolta suojaa, koska ympäristö on ruskea.

– Suojavärin merkitystä selviytymiseen ei ole kovin systemaattisesti selvitetty. Veikkaisin kyllä, että valkoinen suojaväri tällä kelillä nostaa kuolleisuutta. Metsäjäniksellä on helmikuun lopussa ja maaliskuussa alussa kiima-aika, jolloin eläimet ovat paljon liikkeellä päivisinkin. Lintupetojen, kuten huuhkajien ja kotkien, välttäminen on silloin vaikeaa, tietää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Jukka Forsman.

Lumen puute haittaa myös myyriä ja siilejä, joiden onkalot ovat lumen puutteessa täyttyneet vedellä ja jäätyneet.

– Paksu lumipeite olisi näille eläimille hyväksi.

Talvipesässään horrostava siili herää pesän kastuessa ja lähtee liikkeelle. Ravintoa tai uutta pesää ei ole kuitenkaan helppo löytää, ja siili on vaarassa kuolla.

Villisika töpöttelee tyytyväisenä

Lintujen osalta lumeton sää vaikuttaa erityisesti kanalintuihin ja varastoja kerääviin tiaisiin.

– Jos nyt tulee kovat pakkaset eikä tule lunta, niin kanalinnut kuten riekot eivät pääse kieppiin yöksi. Se on niille merkittävä tapa säästää energiaa. Jos tätä mahdollisuutta ei ole, kuolleisuus voi nousta, Forsman sanoo.

Kaikille eläimille lauha keli ei ole kirous. Lämpimän lussukkakelin ystäviä ovat Forsmanin mukaan muun muassa villisiat ja kauriit.

– Lumettomassa maassa villisiat pääsevät köpöttelemään hyvin lyhyillä jaloillaan. Ja kun ei ole pakkasia, niin energian tarvekaan ei ole kova, joten todennäköisyys selvitä talvesta kasvaa.

Linnuistakin löytyy lämmön ystäviä. Suomen pienin lintu, hippiäinen, pitää leudosta säästä. Taannoisten tutkimusten mukaan kovat talvet vievät rutkasti hippiäisiä manan majoille.

Norppakannan kasvu vaarassa

Suomen kansainvälisesti tunnetuin eläin, saimaannorppa, on sekin vaikeuksissa lauhan sään kanssa. Tammikuun jää- ja lumitilanne on surkein koko sen neljän vuosikymmenen seurannan aikana, joka norpasta on tehty. Jos norppa joutuu synnyttämään avojäälle, jopa puolet kuuteista voi kuolla.

Metsähallitus teki tiistaina päätöksen apukinoksien kolaamisesta norpalle. Kinoksia ei kuitenkaan voi kolata, jos ei ole lunta kolattavaksi.

– Pitkän ajan sääennuste näyttää nyt kuitenkin lupaavalta. Jos sää pysyy muutaman asteen pakkasella ja luvatut runsaat sateet toteutuvat, kaikki on mahdollista, pohtii Metsähallituksen Luontopalvelun suojelubiologi Jouni Koskela.

Suomessa on tällä hetkellä nelisensataa saimaannorppaa. Jos kuutteja kuolee runsaasti, kannan kasvu vaarantuu.