Vuoden 1980 kisoja varten pelijärjestelmää muutettiin lähemmäksi nykysysteemiä. Tällä kertaa karsinnoista selvinneet kahdeksan maata matkustivat kaikki lopputurnaukseen Italiaan. Joukkueet jaettiin kahteen lohkoon, joissa kaikki joukkueet pelasivat kerran toisiaan vastaan. Ykköset pääsivät suoraan loppuotteluun ja kakkoset pelasivat pronssista.
Valitettavasti turnaus oli sekä tunnelmaltaan että pelillisesti täydellinen vastakohta edellisten kisojen upeille esityksille. Vastoin italialaisten järjestäjien etukäteislupauksia katsojamäärät jäivät alhaisiksi, ja kisat olivat taloudellisesti pettymys. Tähän oli kaksi syytä: liput olivat kalliita ja kaikki ottelut lähetettiin suorina televisiossa.
Mikä merkittävintä, pelit olivat pääsääntöisesti vähämaalisia, tylsiä ja väkivaltaisia. Turnauksen 14 ottelussa tehtiin yhteensä vain 26 maalia. Taktikointi lohkopeleissä tuli mahdolliseksi, koska osa otteluista pelattiin iltapäivällä ja osa illalla. Kuinka ollakaan, isäntämaa Italia pelasi kaikki pelinsä miellyttävän viileään ilta-aikaan, jolloin saman kierroksen toisen ottelun tulos oli jo tiedossa...
Ykköslohkossa pelasivat edellisten kisojen finaalipari Tshekkoslovakia ja Länsi-Saksa sekä Hollanti ja Kreikka. Lohkon parhaasta ottelusta vastasivat Länsi-Saksa ja Hollanti. Länsi-Saksa meni ensimmäisen tunnin aikana jo 3-0-johtoon Klaus Allofsin hattutempulla. Hollanti taisteli miehekkäästi ja kavensi viimeisen kymmenen minuutin aikana loppulukemiksi 3-2. Koska Saksa oli turnauksen avausottelussa voittanut Tshekkoslovakian, sen viimeinen matsi kaksi ottelua vastaavasti hävinnyttä Kreikkaa vastaan oli kummallekin joukkueelle merkityksetön ja päättyi puolentoista tunnin sunnuntaipalloilun jälkeen 0-0. Tshekkoslovakia ja Hollanti pelasivat tasan, mikä tarkoitti sitä, että Tshekkoslovakia meni pronssipeliin maalieron turvin.
Kakkoslohkossa pelasivat Belgia, Englanti, Italia ja Espanja. Belgia eli jalkapallohistoriansa kulta-aikoja. François Van der Elst, Jan Ceulemans, Eric Gerets ja kumppanit pelasivat taitavasti mutta myös joukkueena järkevästi. Belgia pelasi Englannin kanssa tasan, voitti Espanjan ja pelasi sitten Italian kanssa tasan ottelussa, jonka Argentiinan valmentaja César Luis Menotti sanoi muistuttaneen enemmän nyrkkeilyä kuin jalkapalloa. Belgia meni loppuotteluun ennen Italiaa paremman maalieron turvin.
Italian joukkue oli jo kunnostautunut brutaalissa pelityylissä sekä Espanjaa (tasapeli) että Englantia (voitto) vastaan. Italia sai yhtä paljon pisteitä kuin Belgia, mutta huikealla maalierolla 1-0 se päätyi pronssiotteluun. Italian onnen päivät koittivat vasta kahden vuoden päästä, kun se Paolo Rossin johdolla voitti maailmanmestaruuden.
Englannin kohtaloksi koitui Italialle kärsitty 1-0-tappio. Joukkueessa oli Kevin Keeganin ja Tony Woodcockin kaltaisia kykyjä, mutta suurimman tähden Trevor Francisin loukkaantuminen ennen kisoja oli Englannille kova isku. Belgiaa vastaan käydyssä ottelussa huomiota herättivät rähinöivät englantilaiset fanit. Peli jouduttiin jopa keskeyttämään joksikin aikaa, kunnes poliisin käyttämä kyynelkaasu ehtii haihtua kentältä. Tämä epämiellyttävä ilmiö oli saapunut jäädäkseen, ja brittien ohella siinä kunnostautuivat myöhemmin toki muutkin.
Pronssiottelu Tshekkoslovakian ja Italian välillä päättyi 1-1, joten edessä oli rangaistuspotkukilpailu. Tällä kertaa tarvittiin 18 potkua, ennen kuin ottelu ratkesi Tshekkoslovakian hyväksi. Epäonnen soturi oli 17. laukoja, Italian Collovati.
Loppuottelussa Roomassa pelasivat siis Belgia ja Saksa, jolla tässä turnauksessa - toisin kuin esimerkiksi viime vuosina - oli melko nuori joukkue. Sen tähtiä olivat Karl-Heinz Rummenigge ja Bernd Schuster. Saksalaiset hallitsivat ensimmäistä puoliaikaa, ja nykyinen Saksan maajoukkueen kakkosvalmentaja Horst Hrubesch teki avausmaalin jo 10. minuutilla.
Tauon jälkeen osat vaihtuivat, ja oli Belgian vuoro painostaa rajusti. Tasoitus tuli Vandereyckenin sisään ampumasta rangaistuspotkusta, kun peliaikaa oli jäljellä alle 20 minuuttia. Hrubeschista tuli sitten ottelun sankari, kun hän 89. minuutilla puski pallon Belgian maaliin ja varmisti Saksalle sen toisen Euroopan mestaruuden. Finaali oli onneksi hyvätasoista jalkapalloa, mutta muuten kisoista jäi erittäin huono maku suuhun.
(MTV3)