IPCC:n uudessa raportissa huolestuttavaa tietoa ilmastokriisin etenemisestä – Greenpeace: "Olemme matkalla kohti liki kolmen asteen lämpenemistä"

IPCC:n mukaan lämpenemisen rajoittaminen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti 1,5 asteeseen on kuitenkin yhä mahdollista.

Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kososen mukaan toimia on tehtävä nopeasti.

 – Nykyisillä päästövähennystavoitteilla ja toimilla olemme matkalla kohti liki kolmen asteen lämpenemistä. Se pahentaisi säiden ääri-ilmiötä aivan eri tasolle, kuin mitä olemme tähän mennessä nähneet, Kosonen sanoo tiedotteessa.

– Polku Pariisin sopimuksen lämpenemisrajaan on yhä olemassa, mutta se katoaa pian, jos toimia ei kiihdytetä.

Lue myös: Seuraa suorana: Ilmastopaneeli julkaisee tärkeän ilmastoraportin – uutta tietoa dramaattisista muutoksista kello 13

IPCC:n raportti tuo uutta tietoa entistä vahvempi kytkös lisääntyvien äärimmäisten sääilmiöiden ja ihmistoiminnan aiheuttamien kasvihuonepäästöjen välillä.

– Raportti antaa meille uuden, vahvan työkalun ilmasto-oikeudenkäynteihin suursaastuttajia vastaan. Viimeisten kolmen vuoden aikana ilmasto-oikeudenkäynnit maailmalla ovat tuplaantuneet, ja kuluvana vuonna oikeussaleissa on voitettu merkittäviä ennakkotapauksia, esimerkiksi Shelliä ja Saksan valtiota vastaan, Kosonen toteaa.

Uusia ilmastotoimia syksyn budjettiriihessä

IPCC:n raportin mukaan ihmiskunta seilaa ennenkokemattomilla vesillä. Viimeksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuus, 410 ppm, oli näin korkealla noin kaksi miljoonaa vuotta sitten. Vertailukohtaa nykyiseen lämpötilaan saa hakea 125 000 vuoden takaa, jolloin merenpinta oli todennäköisesti 5–10 metriä nykyistä korkeammalla.

Lue myös: Kattava ilmastoraportti julkaistaan ensi maanantaina – odotettavissa laaja katsaus ilmastonmuutoksen etenemiseen

Kososen mielestä Suomen hallituksen tulisikin tehdä syksyn budjettiriihessä päätöksiä siitä, miten hiilineutraalisuus saavutetaan viimeistään 2035.

– Lisäksi on vietävä maaliin vahva ja laaja ilmastolaki, johon kirjataan 1,5 asteen tavoitteen mukainen päästövähennyspolku sekä vahvat tavoitteet hiilinielujen ja -varastojen turvaamiseksi ja kasvattamiseksi. Näillä eväillä voisimme seistä Glasgow’n ilmastokokouksessa rinta rottingilla, toteaa Kosonen.