Maailmanlaajuinen Internet-verkko sai alkunsa armeijan ja yliopistojen tarpeesta. 1960-luvun alussa Yhdysvalloissa alettiin suunnitella viranomaisten kommunikaatiojärjestelmää, jota ei voitaisi lamauttaa ydiniskulla tai muulla tuhokeinolla. Vallankumouksellinen idea oli, että haavoittuva keskusjohtoinen järjestelmä korvattaisiin hajautetulla järjestelmällä, "verkolla", joka koostui lukuisista tasavertaisista "solmuista". Ensimmäisessä verkossa oli toisiinsa kytkettyinä peräti neljä konetta...
Hajautetun verkon jokainen solmu kykenisi itsenäisesti välittämään ja vastaanottamaan viestejä, jotka jaettaisiin useisiin paketteihin . Paketit liikkuisivat verkossa yksitellen ja itsenäisesti, omaa reittiään. Vaikka suuri osa verkon solmuista olisi epäkunnossa, viestit menisivät perille, koska paketit kiertäisivät perille toista reittiä pitkin.
1960-luvun kuluessa ajatus hajautetusta viestintäverkosta levisi Yhdysvalloissa ja Englannissa. Solmuiksi ajateltiin silloisia supertietokoneita, koska niiden verkottaminen oli tärkeää tieteellisten tutkimusprojektien takia. Verkon avulla tutkijat saattoivat olla yhteydessä toisiinsa ja etäkäyttää toisia tietokoneita. Vuoden 1969 aikana syntyi armeijan sponsoroimana ARPANET-verkko, jossa oli kokonaista neljä (4) konetta. Vuonna 1972 ARPANET-verkkoon oli liitetty jo 37 solmukonetta ja verkko laajeni koko 1970-luvun nopeasti.
Pian havaittiin, että sähköposti ja erilaiset keskustelujärjestelmät olivat paljon suositumpia verkon käyttömuotoja kuin ns. raa an asiallinen työkäyttö. Yksi ensimmäisistä sähköpostilistoista oli scifi-kulttuuriin keskittynyt "SF-LOVERS". Lista oli vaikeuksissa, koska sillä ei ollut mitään tekemistä "vakavan" työnteon kanssa. Viime vuosikymmenellä armeijan valvonta ARPANETissa kuitenkin väheni. Vuonna 1983 sotilaalliset solmut erotettiin omaksi MILNET-verkoksi. ARPANET-verkko levisi puolestaan siviilisektorilla voimakkaasti, koska perusteknologia halpeni jatkuvasti. Armeijan etääntyminen verkosta helpotti myös Yhdysvaltain ulkopuolisten solmukoneiden liittymistä verkkoon.
ARPANET muuttui Internetiksi 1980-90 -lukujen vaihteessa. Verkon kasvuvauhti on räjähdysmäistä: runsaassa 30 vuodessa verkkoon kytkettyjen tietokoneiden määrä on noussut neljästä koneesta satoihin miljooniin.
Yliopistoista koteihin, merkkipohjaisuudesta graafisiin selaimiin
Varsinainen Internet-läpimurto käynnistyi viimeistään vuonna 1994, jolloin Internet ylitti median uutiskynnyksen. Kotikäyttäjille tarjottavia kaupallisia nettiyhteyksiä alkoi tulla saataville vuosien 1994-1995 aikana. Yliopistot olivat tässä asiassa edelläkävijöitä, sillä monissa Suomenkin yliopistoissa käytettiin sähköpostia ja Internetin esi-isäverkkoa jo 1980-luvulla. Ennen graafisten www-selainten yleistymistä tosiharrastajien modeemitietoliikenne tapahtui lähinnä merkkipohjaisten BBS-purkkien kautta.
