Vieraskielisten osallistuminen varhaiskasvatukseen ei enää juurikaan poikkea muusta väestöstä.
Asiantuntijat tyrmäävät perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran ehdotuksen siitä, että maahanmuuttajille tulisi asettaa velvoite varhaiskasvatukseen liittyen.
Purra ehdotti Iltalehden kuntavaaliväittelyssä, että maahanmuuttajat voisivat menettää tukia, jos he eivät pistä lapsiaan varhaiskasvatuksen piiriin. Suomalaisia tämä ei koskisi.
Hän perusteli ehdotustaan sillä, että näin lapset oppisivat kielen paremmin.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen pitää ehdotusta ongelmallisena.
– Yhdenvertaisuuden näkökulmasta asia olisi hyvin ongelmallinen eikä ollenkaan helppo toteuttaa, Lahtinen sanoo MTV Uutisille.
Kuntaliiton kehittämispäällikkä Jarkko Lahtinen näkee ehdotuksen ongelmallisena.Kuntaliitto
OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen toteaa MTV Uutisille, että perustuslain 6 §:n 2 momentti kieltää asettamasta ketään ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan muun muassa henkilön alkuperän perusteella.
Lahtinen ei myöskään näe "varhaiskoulutuspakkoa" mahdollisena, sillä Suomessa ei ole edes koulupakkoa, vaan oppivelvollisuus.
Oppivelvollisuudenkin voi suorittaa esimerkiksi kotiopetuksessa.
Kahden kulttuurin perheiden asiantuntijajärjestö Familia Ry:n toiminnanjohtaja Elina Helman toteaa, että ehdotus on vastoin tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua.
Helman nostaa esille, että maahanmuuttajaperheissä lapsia saatetaan pitää kotona pidempään, koska vanhemmilla ei ole työtä mihin palata.
– Olennaista olisi siten purkaa maahan muuttaneiden työllistymisen esteitä, kuten rekrytointisyrjintää, rakenteellista rasismia ja liian kovia kielitaitovaatimuksia, jos lapsien osallistumista varhaiskasvatukseen halutaan kasvattaa maahanmuuttajaperheissä, hän sanoo MTV Uutisille.
Pallo on siis myös suomalaisilla työnantajilla Helmanin mukaan.
Helman lisää, että perheet voivat myös haluta, että lapsi oppii kotona ensin oman tai omat äidinkielensä ennen kuin aloittaa varhaiskasvatuksen.
– Jos halutaan, että maahanmuuttajaperheiden lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen, silloin pitäisi turvata myös lapsen äidinkielten tukeminen myös varhaiskasvatuksessa.
Osallistuminen varhaiskasvatukseen ei poikkeavaa muunkielisillä
Kuntaliiton Jarkko Lahtinen myös huomauttaa, että muun kuin suomen kielisten osallistuminen varhaiskasvatukseen ei enää juurikaan poikkea suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten osallistumisesta, erityisesti yli kolmevuotiaiden osalta.
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen mukaan suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten osallistumisaste (1–6-vuotiaiden) varhaiskasvatukseen on vuonna 2023 ollut 79,3 prosenttia ja muunkielistenkin osallistumisaste on jo 77,1 prosenttia.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna osallistuminen varhaiskasvatukseen on 0–2-vuotiailla 62,2 prosenttia ja muunkielisillä 53,2 prosenttia.
Perheet voivat haluta pitää lapsia eri syistä kotonaan eri pituisia aikoja.Lehtikuva
Erot kaventuvat vielä, kun vertaillaan yli kolmevuotiaita. Osallistumisprosentti on silloin suomen-, ruotsin-, ja saamenkielisillä 87,9 prosenttia ja muunkielisillä 87,5 prosenttia.
– En näe tarkoituksenmukaisena, miksi alle kolmevuotiaiden osallistumista erityisesti maahanmuuttajien lasten osalta tulisi kytkeä kuvatulla tavalla, Lahtinen toteaa.
Miten saada enemmän lapsia varhaiskasvatukseen?
OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen sanoo, että varhaiskasvatuksen osallistumista voisi saada lisättyä esimerkiksi sillä, että kaikki kaksi vuotta täyttäneiden lasten perheet kutsuttaisiin tutustumaan varhaiskasvatuspalveluihin. Tätä OAJ on aiemmin myös ehdottanut.
– Lisäksi on olemassa tukia, jotka pitäisi poistaa kaikilta, koska ne saattavat sulkea osan lapsista pois varhaiskasvatuksesta. Tällaisia ovat esimerkiksi kotihoidontuen sisaruslisä ja kuntalisä, Lahtinen sanoo.
Nina Lahtinen huomauttaa, että "varhaiskoulutuspakko" ei olisi mahdollinen Suomessa.Leena Koskela/OAJ
Familia Ry:n Helman toteaa, että jokaisella perheellä on varmasti paras käsitys siitä, mikä on heidän lapselleen parasta.
– Mutta esteitä sille, miksi osa saattaa pitää lapsiaan kotonaan pitäisi voida purkaa. Tätä ei pidä tehdä rankaisten vaan kehittämällä niitä muita asioita, jotka edistäisivät varhaiskasvatukseen osallistumista.
Opettajilla pitäisi olla erinomainen kielitaito
Samassa IL:n kuntavaaliväittelyssä Purra korosti varhaiskasvatusopettajien kielitaitoa. Tähän OAJ:n Lahtinen yhtyy.
– Varhaiskasvatuksen opettajalta pitäisi vaatia erinomaista suomen- tai ruotsinkielen taitoa kuten muiltakin opettajilta edellytetään. Varhaiskasvatus on kielenoppimisen kannalta erittäin tärkeää.
Varhaiskasvatukseen tarvitaan myös OAJ:n Lahtisen mukaan S2-opetusta.
Lisäksi Lahtinen nostaa esiin, että kunnan pitäisi voida järjestää maahanmuuttajaperheille kotoutumiskoulutusta.
– Kun kotoutuskoulutus säädettäisiin osaksi koulutusjärjestelmäämme, voitaisiin vanhemmat ohjata saman aikaisesti oppimaan kieltä ja kulttuuria, kun lapsi olisi varhaiskasvatuksessa, Lahtinen toteaa.
