Huumehelvetistä noussut Jantunen MTV:lle: En enää pelkää, että retkahdan

Jantusen tarina kerrotaan kokonaisuudessaan ja kaunistelematta torstaina ilmestyneessä kirjassa Läpi helvetin (Otava), jonka on kirjoittanut toimittaja Marko Lempinen. Nyt 45-vuotias lahtelainen sairastui päihderiippuvuuteen jo peliuransa aikana. Jätettyään jääkiekkokaukalot taakseen keväällä 2010 hän uppoutui lähes vimmaisella tavalla huumehöyryiseen maailmaan. Päivittäinen amfetamiininkäyttö vei kaiken: rahat, kodin, perheen ja ystävät.

– Sen sanon käsi sydämellä, että en toivoisi kenelläkään ihmiselle alkoholistin tai päihderiippuvaisen yksinäistä kuolemaa. Se on fakta, että lopulta elämässä ei ole enää mitään muuta. Ensiksi halutaan juhlia ja ottaa kuppia, sitten sairastutaan ja loppujen lopuksi halutaan olla yksin kun se sairaus etenee. Että mitä te häiritsette mua, Jantunen kuvaili MTV Sportin haastattelussa.

– Loppujen lopuksi kukaan ei enää häiritse. Sen jälkeen sitä katsoo ikään kuin ikkunan toiselta puolelta, kun ihmiset elävät elämäänsä sen takana. Sen takia minäkin olen raitis tänään. Mä ymmärrän sen, mitä se sairaus tekee ja että ne kaikki vaiheet toteutuu.

Ensimmäinen katkaisuhoito raitisti

Jantusen syöksykierre päättyi lopulta syyskuussa 2015. Huumeiden käyttöä varten otetut velat olivat kasvaneet sellaisiin mittoihin, että hän oli oikeasti kuolemanvaarassa.

– Jos ei niitä velkoja olisi maksettu, niin joku olisi päästänyt ilmat pihalle. Sehän se vittumaisinta on, että mun tekemisistä johtuvista asioista olisi tullut yksi turha kuolema ja joku olisi joutunut lusimaan sen takia. Sen takia piti raitistua, ottaa koppi, alkaa tehdä töitä eikä jatkaa enää sitä kierrettä. Sen takia mä olen tässä. Mä halusin elää. Mä halusin hoitaa asiani kuntoon, Jantunen toteaa.

Lapsuuden pelikaveri ja nykyinen tukihenkilö Pasi Tuomaila Jantusen omien sanojen mukaan ”huijasi” hänet Avominne-klinikalle Riihimäelle. Aiemmin katkaisuhoidoista kieltäytynyt Jantunen lähti hoitoon saadakseen elämänsä ja velkansa hallintaan. Avominne-hoidon lähtökohta on käsitellä päihderiippuvuutta sairautena. Hoito teki Jantusen kohdalla ihmeitä.

– Ei minulla ollut silloinkaan sisäistä motivaatiota, mulla oli ulkoinen motivaatio eli velat. Mutta siellä minut raitistettiin. Tämä oli ensimmäinen mesta mihin mä menin ja saman tien raitistuin. Motivaatiokaan ei takaa hoidon lopputulosta. Siellä annetaan työkalut. Se oli minulle helppoa, että sitä ongelmaa aloitettiin heti ohjatusti hoitaa. Mä ymmärsin, että tämä työnteko kannattaa nyt, Jantunen kertoo.

Nykyään Jantunen toimii itse tukihenkilönä hoitoonohjauksessa. Hän tekee myös ehkäisevää päihdetyötä erilaisissa projekteissa. Paljastuskirjan tekeminen on osa parantumisprosessia.

– Nämä ovat niitä toimenpiteitä, joilla pysyn raittiuden parissa ja hoidan sitä omaa sairauttani myös samalla. Mutta samalla myös annan kasvoni ja kerron tästä todella tärkeästä asiasta, Jantunen kuvailee.

Jääkiekossa neljän vuoden valmentajapolulla

Vuosi raitistumisen jälkeen Jantusen elämä kuulostaa lähes hektiseltä. Pajulahdessa liikuntaneuvojan tutkintoa suorittava Jantunen on palannut jääkiekon pariin hollolaisen HC Giantsin pelaaja-valmentajana. Lahden Pelicansissa entinen tähtipelaaja toimii pelaajatarkkailijana ja tekee seuralle lisäksi pienimuotoisesti erilaisia pr- ja myyntitöitä. Valmentajaksi Jantunen kouluttautuu neljän vuoden suunnitelmalla. Jääkiekkoliiton koulutuksista suoritettuna on fysiikkavalmentajan (FHV) ja nuorten valmentajakoulutukset (NVK). Ensi keväänä alkaa jääkiekkovalmentajakoulutus (JVK) ja siitä vuoden päästä Jantunen aikoo suorittaa huippuvalmentajatutkinnon (HVT).

– Mä haluan joku päivä olla valmennustiimissä tai olla päävalmentaja. Sen aika näyttää, Jantunen toteaa.

"Enää en pelkää, että retkahdan"

Jantusen toipuminen näyttää tapahtuneen niin nopeasti, että mieleen nousee väkisinkin kysymys, pelkääkö hän vielä ratkeavansa päihteisiin uudestaan. Nyt kun hän on näyttänyt maailmalle, että pystyy selättämään ongelmansa huippu-urheilijan päättäväisyydellä ja motivaatiolla?

– Se mahdollisuus on aina olemassa. Voin valita ja lähteä tämän haastattelun jälkeen ryyppäämään, jos haluan. Mutta mulla on tieto sairaudesta ja oikeat työkalut hoitaa sitä. Jos tekee mieli ottaa huikkaa tai lähteä vetämään päihteitä, niin mun kannattaa avata toi kirja. Ja muistaa se, että mulla jatkuu se sieltä. Yksi ryyppy vie mulla takaisin sinne, mihin se loppui: kuoleman porteille. Mä en halua sitä elämää enää takaisin.

– En pelkää enää, että mä ratkean. Eikä mun tarvitse olla kuin yksi päivä kerrallaan raittiina, sen mä pystyn kyllä. Ja mä haluan sen. Pystyminen on väärä sana. Mä haluan elää hyvää elämää, normaalia elämää. Niin kuin sinä, Jantunen lopettaa haastattelun katsomalla vakuuttavasti silmiin.