Huipputoimittaja: "Nykyjournalismi on hyvää ja huonoa sillisalaattia"

– Toisaalla näkyy erittäin ansioitunutta, asioihin perehtynyttä laatujournalismia, toisaalla taas nopeasti kyhättyä minuuttijournalismia mediatilan täytteeksi, kertoo toimittaja Susanna Kemppainen Kalevasta.

Kysyimme MTV3 Uutisten lukijoilta ja katsojilta asioita, mitä he haluaisivat maamme huipputoimittajilta kysyä. Kysymykset lähetettiin vuoden 2011 Suuren journalistipalkinnon 12:sta ehdokkaalle, joista 11 vastasi. Yhdessä kysymyksistä kysyttiin mielipidettä suomalaisen journalismin nykytilasta.

Kalevan päätoimittaja Markku Mantila on Susanna Kemppaisen kanssa samoilla linjoilla. He ovat yhdessä ehdolla Vuoden journalistinen teko -kategoriassa.

– Suomalaisessa journalismissa kriittinen ja perusteellinen, tärkeitä yhteiskunnallisia aiheita koskeva journalismi ja puhdas juoru- ja skandaalijournalismi ovat entistä kauempana toisistaan, Mantila kommentoi.

Vuoden juttu -kategoriassa ehdolla oleva Ilta-Sanomien toimittaja Arja Paananen kokee, että suomalainen journalismi on yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Internetin luoma informaatiotulva on kuitenkin hänen mielestään niin suuri, ettei kukaan pysty enää hallitsemaan koko uutiskenttää.

– Toimitukset taistelevat pienenevien levikkien, pirstaloituvien katsojakuntien ja vähenevien resurssien kanssa, Paananen sanoo.

Mari Paalosalo-Jussinmäki Oma Olivia / Olivia -lehdestä kertoo olevansa iloinen valelääkäriuutisoinnista, joka hänen mielestään kertoo journalismin voivan hyvin. Paalosalo-Jussinmäki kaipaa kuitenkin lisää kertovaa journalismia maahamme.

– Nyt tuntuu, että narratiivisuus tarkoittaa liian usein vain pitkää juttua. Toivoisin, että talot, joissa on hyvät resurssit, käyttäisivät niitä analyyttisen ja tarinallisen journalismin tekemiseen.

Keskisuomalaisen toimittaja Ilkka Kulmala, joka on ehdolla Vuoden journalistinen teko -kategoriassa yhdessä kollegansa Tero Karjalaisen kanssa, kokee tarinallisen kerronnan yltävän aika ajoin korkeallekin tasolle. Hyvää on Kulmalan mielestä myös se, että yhteiskunnallisia epäkohtia kaivetaan esiin. Laatu on kuitenkin epätasaista.

– Vaihtelevasti tässä mennään. Hyvää ja huonoa sillisalaattimaisesti, Kulmala toteaa.

Huonona hän pitää muun muassa löysää kerrontaa ja pinnallisuuden palvontaa.

– Huonoa on myös tietynlainen päämäärättömyys. Varsinkin lehtipuolella säntäillään printin ja netin reviireillä kuin päättömät kanat. Eikä kukaan tiedä, mitä pitäisi tehdä.