Helsingin Sanomat testautti laboratoriossa viiden eri makeisen ravintosisällön. Testit paljastivat, etteivät karkkien tuoteselosteet läheskään aina pidä paikkansa.
Helsingin Sanomat toimitti viiden eri makeisen erät Eurofins Oy:n laboratorion tutkimuksiin. Testeissä selvisi, että lähes kaikkien testattujen makeisten tulokset poikkesivat valmistajan tuoteselosteista.
Leafin lainsäädäntöasioista vastaava johtaja Marjo Ranta-Nurminen perustelee ravintoarvojen heittelyä Helsingin Sanomille raaka-aineiden ravintosisältöjen pienillä eroilla. Ranta-Nurmisen mukaan teollisuudessa ei analysoida valmiita tuotteita, vaan ilmoitettu ravintosisältö on laskennallinen.
Liikaa proteiinia, hiilihydraatteja ja väriaineita
Laboratorioanalyysit paljastivat muun muassa Fazerin Pantteri-pastillien sisältävän jopa 10 grammaa proteiinia, vaikka tuoteselosteen mukaan sitä ei pitäisi olla lainkaan. Vihreissä kuulissa hiilihydraatteja löytyi ilmoitettua määrää enemmän. Fazerin tuotekehitysjohtaja Heli Kylliäisen mukaan tämä voi johtua tuotteen kuivumisesta. Sokerimäärän heittely sen sijaan perustellaan kuulien raaka-aineena käytetyn siirapin sisältämien eri sokerien suhteellisen osuuden vaihtelulla.
Italialaisesta Bulgari-jäätelötötterö -vaahtomakeisesta paljastui laboratoriossa jopa 14 eri synteettistä väriainetta. Valmistajan tuoteselosteessa väriaineita on mainittu 7.
Irtokarkeissa eniten lisäaineita elintarvikkeista
Helsingin Sanomien mukaan Suomessa syödään karkkia noin 7,5 kiloa vuodessa henkeä kohti. Ainoastaan ruotsalaiset syövät Euroopassa meitä enemmän makeisia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ravitsemusyksin tutkija muistuttaa, että irtokarkit ovat lisäainepitoisimpia elintarvikkeita eikä niissä ole mitään terveelliseen ruokavalioon kuuluvaa. Monet karkit ovat vähintään 50-prosenttisesti pelkkää sokeria.