Heräätkö aamuvirkkuna vai meneekö myöhään? Tutkimus: Yökukkujilla todennäköisemmin mielenterveysongelmia

Exeterin yliopiston ja Massachusettsin sairaalan tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin ihmisen ”sisäiseen kelloon” eli sirkadiaaniseen vuorokausirytmiin liittyviä geenejä. Tutkijat havaitsivat, että aikaisin heräämisen ja paremman henkisen jaksamisen välillä oli yhteys. Tutkimuksesta uutisoi muun muassa The Guardian.

Tutkimuksessa hyödynnettiin 250 000 ihmisten geeniperimätietoja. Kaikilta osallistujilta kysyttiin, mielsivätkö he itsensä niin sanotusti aamu- vai iltaihmisiksi. Tutkijat analysoivat heidän geeniperimäänsä ja saivat selville, että joillain ihmisillä oli tiettyjä samoja geenejä, jotka näyttivät vaikuttavan heidän nukkumistottumuksiinsa.

Ihmisen perimä suurennuslasin alla

Aiemmin luultiin, että ihmisen geeniperimässä näyttäisi olevan 24 aluetta, jotka vaikuttavat siihen, onko joku aamuvirkku vai ei. Tämän tutkimuksen perusteella näitä alueita näyttäisikin olevan 351.

Tutkijat varmensivat tulokset tutkimalla 85 760 ihmisen tietoja. Tiedot kerättiin aktiivisuusrannekkeiden avulla. Tutkijat saivat selville, että tutkimuksessa havaitut geneettiset variantit saattoivat muuttaa henkilön luonnollista heräämisaikaa jopa 25 minuutilla.

Lue myös: Vältätkö iltasyömistä terveyssyistä? Tutkijoiden mukaan kituuttelet turhaan

Tutkijat havaitsivat, että tietyt geneettiset alueet vaikuttavat ihmisen nukkumaanmeno- ja heräämisaikaan. Unen laatuun tai kestoon niillä ei näyttäisi olevan vaikutusta.

Tutkijat tunnistivat tutkimuksessa erilaisia geneettisiä alueita. Niiden mukana he löysivät kehon sisäiselle kellolle tärkeitä geenialueita. He havaitsivat aivoista ja silmän verkkokalvolta löytyviä geenejä.

Tutkimuksen mukaan kehon sisäinen sykli on hieman pidempi kuin 24 tunnin vuorokausisykli. Yhteys silmän verkkokalvoon saattaa selittää, miten aivot havaitsevat valoa ”nollatakseen” kehon sisäisen kellon joka päivä ja siten mukauttavat sen 24 tunnin vuorokausijärjestelmään.

Yökukkujalla suurempi mielenterveysongelmien riski

Tutkimuksen tekoon osallistuneen professori Mike Woodenin mukaan tarkastelussa oli niin suuri määrä ihmisiä, että heillä on vahvoja todisteita siitä, että yökukkujilla on suurempi riski sairastua mielenterveysongelmiin, kuten skitsofreniaan. Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan, jotta tätä yhteyttä ymmärretään kunnolla.

Kehon sisäisen kelloon vaikuttavat geenien lisäksi myös elämäntavat, altistuminen keinotekoiselle valolle, työ ja harrastukset. Se vaikuttaa suuren määrään erilaisia molekulaarisia prosesseja, kuten hormonitasoihin ja kehon lämpötilaan, kuten myös heräämis- ja nukahtamisaikaan.

Tutkimus esiteltiin Nature Communications -julkaisussa.

Lähteet: Theguardian.com, Nzherald.co.nz, Independent.ie