Brittiyliopiston tutkimuksessa on käynyt ilmi, että iltavirkut pärjäävät aamuvirkkuja paremmin älykkyys-, päättely- ja muistitesteissä.
Aikainen lintu madon nappaa, kuuluu vanha suomalainen sanonta. Sen mukaan aikaisin heräävät ihmiset saavat enemmän aikaan ja ovat tuottavampia kuin iltavirkut.
Mutta tuoreen Imperial College London –yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan myöhään valvominen saattaakin tehdä aivoille hyvää.
Tutkimuksessa nimittäin paljastui, että itseään iltavirkuiksi kuvailevat ihmiset pärjäsivät kognitiivisissa testeissä aamuvirkkuja paremmin, kertoo The Guardian ja New York Post.
Lue myös: Suomalaistutkimus selvitti syyt iltavirkkujen ennenaikaisille kuolemille
26 820 osallistujan testituloksista käy ilmi, että iltavirkut saivat älykkyyttä, päättelyä ja muistia mittaavissa testeissä peräti 13,5 prosenttia enemmän pisteitä yhdessä tutkimuskohortissa kuin aamuvirkut. Kohortti on tutkimuksessa seurattu, tarkkaan rajattu ja määritetty ihmisjoukko, jolla on jokin yhteinen ominaisuus.
Myös toisessa tutkimuskohortissa iltavirkut saivat enemmän pisteitä kuin aamuvirkut. Kyseisessä kohortissa ero oli 7,5 prosenttia.
Kognition eri osa-alueita mittaavien testien lisäksi tutkijat selvittivät, kuinka paljon ja miten laadukasta yöunta osallistujat saivat ja kuvailivatko he itseään aamu- vai iltavirkuiksi.
Lisäksi tutkimuksessa otettiin huomioon myös muut hyvinvointiin ja terveyteen liitetyt tekijät, kuten ikä, sukupuoli, tupakointi, alkoholin kulutus ja pitkäaikaissairaudet.
Lue myös: Jos herätys on seitsemältä, mihin aikaan lapsen pitäisi mennä nukkumaan? Asiantuntija kertoo ohjenuoran: "Jos iltatoimiin menee tunnin verran..."
9:33
Tutkijat eivät suosittele aamuvirkkuja muuttamaan unirytmiä
Tutkimuksen pääkirjoittaja, tohtori Raha West muistuttaa, ettei tutkimustulos kuitenkaan tarkoita, että kaikilla luontaisesti aamuvirkuilla ihmisillä olisi huonompi kognitiivinen suorituskyky kuin iltavirkuilla.
Teoriassa aamuvirkut voisivat muuttaa nukkumistottumuksiaan iltapainotteisemmaksi säätämällä asteittain nukkumaanmenoaikaa, lisäämällä illan valoaltistusta ja pitämällä kiinni yhtenevästä uniaikataulusta. Täydellinen siirtyminen aamuihmisestä iltaihmiseksi on kuitenkin monimutkaista, West kertoo.
Lue myös: Viivytteletkö nukkumaanmenoa, koska illat ovat sinulle "omaa aikaa"? Haitallisella ilmiöllä on nimikin
Yllättävä tulos unettomuudesta
Tutkimuksessa selvisi myös, että 7–9 tunnin yöunet olivat optimaalisimman mittaiset aivotoiminnan kannalta. Ne paransivat muistia, päättelykykyä ja tiedonkäsittelyn nopeutta, kertoo Imperial College London.
Vastaavasti alle seitsemän tai yli yhdeksän tunnin yöunet vaikuttivat haitallisesti näihin aivotoimintoihin.
Yllättävää kuitenkin oli, että vaikka yöunien pituudella havaittiin olevan niin vahva yhteys aivojen suoriutumiseen kognitiivisissa tehtävissä, unettomuudesta kärsineet ihmiset eivät saaneet kognitiivisista kokeista merkittävästi huonompia tuloksia.
Tutkijoiden mukaan tulos voi viitata siihen, että unettomuuden vaikutukset aivojen toimintaan voivat olla riippuvaisia siitä, kuinka vakavasta ja pitkäkestoisesta unettomuudesta on kysymys.
Lue myös: Vuorokausirytmi on usein pysyvä ominaisuus – iän myötä rytmin muokkaamisesta tulee hankalampaa
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: BMJ Public Health, Imperial College London, The Guardian, New York Post