Jatkuivatko vaivat koronan jälkeen? "Long covidiin" on liitetty yli 50 oiretta – tässä tyypillisimmät

0:48
Pitkittyneen koronataudin oireita voi olla kymmeniä.

Pitkäkestoisen koronataudin, eli niin sanotun long covidin, oireet ovat hyvin moninaisia, ja niiden yhdistäminen alkuperäiseen infektioon voi olla vaikeaa. Näitä oireita kannattaa kuitenkin tarkkailla, jos on sairastanut taudin jossain vaiheessa.

Arviolta joka kymmenes koronaan sairastuneista saa pitkäkestoisia oireita. Suomessa se tarkoittaa vähintään noin 12 000 ihmistä. Todennäköisesti määrä on vielä huomattavasti suurempi.

Pitkäkestoisella koronataudilla tarkoitetaan koronavirusinfektioon liittyvää oireilua, joka voi jatkua kuukausia taudin akuutin vaiheen jälkeen.

Oireita voi olla kymmeniä 

Tuoreen kansainvälisen meta-analyysin mukaan pitkäkestoisen koronaan liittyy vähintään 50 erilaista oiretta. 40 000–50 000 potilaan selvityksestä raportoi tiedelehti Nature.

Taudin viisi tavallisinta oiretta ovat meta-analyysin mukaan väsymys, päänsärky, tarkkaavaisuushäiriöt, hiusten lähtö ja hengenahdistus. 

Muita yleisiä oireita ovat alentunut rasituksen sietokyky, yskä ja hengitysvaikeudet, maku- ja hajuaistin puuttuminen, hikoilu, rytmihäiriötuntemukset ja erilaiset neurologiset oireet.

Lisäksi pitkäkaista koronaa sairastavalla voi olla muistiongelmia, lihas- ja nivelkipuja, vilunväristyksiä, levottomuutta, kuumetta, univaikeuksia, uniapneaa, masennusta, mielenterveyden ongelmia, huimausta, pahoinvointia, pakkoneurooseja, raajojen turvotusta, punasilmäisyyttä, tinnitusta, kurkkukipua, rintakipua, sydänlihatulehdusta, ruokahaluttomuutta, munuaisten vajaatoimintaa ja ihon muutoksia.

Long covidista kärsivä voi myös laihtua ja hänen mielialansa saattaa vaihdella normaalia enemmän.

Long covid voi altistaa muistisairauksille

Sosiaali- ja terveysministeriön uuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, neurologian professori Risto O. Roine kertoo, että long covidin oireet voivat liittyä lähes minkä tahansa elimen toimintaan.

Toisaalta long covid altistaa hänen mukaansa monille neurologisille sairauksille, kuten muistisairauksille.

– On todettu vaikutuksia myös aivojen rakenteisiin, mutta tuloksia on vaikea tulkita, Niemi totesi STM:n mediatilaisuudessa tänään.

Syytä pitkittyneeseen koronaan ei tiedetä

Pitkäkestoista koronatautia ei vielä täysin tunneta, eikä sille ole edes virallista nimeä. Maailman terveysjärjestö WHO valmistelee parhaillaan pitkäkestoisen koronataudin kriteereitä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkärin Helena Liiran mukaan haasteena pitkäaikaisoireiden hoidossa on muun muassa se, että mitään erityistä lääkehoitoa koronan pitkäaikaisoireisiin ei ole.

– Kuntoutus on käytännössä muun muassa fysioterapeutin tukea, psykologin tukikäyntejä ja toimintakyvyn kartoitusta. Pian on käynnistymässä myös ryhmäkuntoutus, jossa ovat mukana vuoroin eri ammattilaiset ja jossa on vertaistuen mahdollisuus, jota monet potilaat ovat toivoneet, Liira kertoo.

– Tärkeintä on tarjota tietoa ja toivoa.

Keuhkosairausopin ja kliinisen allergologian dosentti, työelämäprofessori Tuula Vasankari Turun yliopistosta lohduttaa pitkäaikaisoireista kärsiviä Helsingin Sanomien haastattelussa.

– Oireet yleensä hellittävät viimeistään puolen vuoden kuluttua sairastumisesta. Valtaosa kokee tutkimuksen mukaan elämänlaatunsa hyväksi ja on kyennyt palaamaan töihin.

Pitkäkestoinen koronatauti voi seurata oireettomastakin taudista

  •   Pitkäkestoinen koronatauti, englanniksi long covid, voi seurata lieväoireisesta tai oireettomastakin koronatataudista.
  •   Yleisimpiä oireita ovat uupumus, päänsärky, tarkkaavaisuushäiriöt, hiustenlähtö ja hengitysvaikeudet. Mikä tahansa elin voi kuitenkin olla taudin kohteena.
  •   Pitkittyneitä koronaoireita tavataan kaiken ikäisillä. Naisilla riski on korkeampi. Muita riskitekijöitä ovat muun muassa krooninen keuhkosairaus, diabetes ja ylipaino.
  •   Tutkimuksia on tehty ja tehdään paraikaa lisätiedon saamiseksi. Suomessa muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on käynnistänyt tutkimuksia, joiden tarkoituksena on selvittää esimerkiksi taudin yleisyyttä sekä rokotusten vaikutusta siihen.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja