Halonen: Vanhusten arvostus edellyttää käytännön tekoja

Presidentti Tarja Halonen korostaa kanssaihmisten kunnioituksen merkitystä ja kytkee sen ikääntyvien ihmisten tarvitsemien palveluiden järjestämiseen. Perinteisessä uudenvuodenpuheessaan presidentti painotti, että vanhojen ihmisten elämänkokemus ja tietämys on arvokas perintö koko yhteiskunnalle. Arvostuksen tulee heijastua myös käytännön tekoihin.

Yhteisistä palveluista huolehtiminen on Halosen mukaan suuri haaste väestörakenteen muutoksessa. Kuntien, kansalaisjärjestöjen ja ihmisten muun yhteistoiminnan avulla meillä on presidentin mielestä kuitenkin hyvä mahdollisuus huolehtia vanhusten ja muiden apua tarvitsevien lähimmäistemme elämisen laadusta. Tehtävän onnistuminen edellyttää, että se koetaan yhteiseksi asiaksi.

Halonen puuttui myös koulutuksen merkitykseen. Hänen mukaansa kaikenikäisillä ihmisillä tulee olla erilaisista alueellisista ja sosiaalisista lähtökohdistaan huolimatta tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen. Lisäksi jo työelämässä oleville ihmisille pitää antaa mahdollisuus vahvistaa osaamistaan ja ammattitaitoaan.

Siirtolaisuudessa on kyse ihmisistä

Puheensa kansainvälisessä osassa presidentti Halonen huomautti, ettei maailma ole luonnostaan reilu ja oikeudenmukainen. Ihmisten on tehtävä se sellaiseksi.

- Miljoonien ihmisten oikeuksia loukataan päivittäin eri puolilla maailmaa. Heitä syrjitään sukupuolen, etnisen alkuperän tai vakaumuksen perusteella. Nälänhätä, äärimmäinen köyhyys, riisto, aseelliset konfliktit ja terrorismi ovat yhteisen maailmamme arkipäivää.

- Monissa maissa ihmisarvoisen ja kestävän kehityksen rakentaminen alkaa yksinkertaisesti nälän ja tarttuvien tautien voittamisella sekä koulutuksen antamisella. Tähän työhön tarvitaan vauraampien maiden ja kansojen apua, presidentti muistutti.

Hän korosti myös ilmastonmuutoksen vaikutusten tuntuvan tulevaisuudessa erityisen voimakkaina köyhimmissä maissa, joiden ihmiset joutuvat muutenkin kamppailemaan vakavien vaikeuksien kanssa.

Halosen mielestä Suomen on pohdittava omaa maahanmuuttopolitiikkaansa, mutta siirtolaisuudessa tarvitaan lisäksi enemmän ja parempaa kansainvälistä yhteistyötä. Siirtolaisuudessa on aina kyse ihmisestä, eikä häntä saa nähdä vain tarvittavana työvoimana.

- Ihmisillä on oltava vapaus liikkua, mutta ihmisten muuttoliike on tehtävä myönteiseksi asiaksi kaikille osapuolille.

Globalisaatiosta tulee keskustella

Halonen otti myös uudenvuodenpuheessaan esille globalisaation, jonka edut jakautuvat edelleen kovin epätasaisesti eri maiden välillä ja myös niiden sisällä. Hän kiitteli sitä, että suomalainen keskustelu globalisaatiostrategiasta on jatkunut. Väittelyä eikä edes erimielisyyttä pidä presidentin mukaan pelätä, kunhan mielessä pidetään yhteinen etu ja pystytään luomaan sen mukainen toimintalinja.

- Suomi ei voi olla maailman asioiden suhteen sivustaseuraaja. Oikeudenmukainen globaalitalous edellyttää yhteisiä arvoja, globaalia etiikkaa. Suomi on, ja sen pitää olla, omalta osaltaan rakentamassa oikeudenmukaisempaa maailmaa. Tämä on moraalisesti oikein ja samalla se on omien etujemme mukaista, presidentti huomautti.

Puheensa lopussa Halonen palasi vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin käytiin presidentinvaalikampanjaa. Hän sanoi pyrkineensä ottamaan huomioon kansalaisten silloin antaman keskeisen viestin, jonka mukaan presidentin pitää osallistua aktiivisesti myös suomalaista yhteiskuntaa koskevien asioiden käsittelyyn.

Halonen kannusti kaikkia suomalaisia aktiivisuuteen myös maaliskuussa pidettävissä eduskuntavaaleissa, jotka on nimetty yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä eduskunnan 100-vuotisjuhlavaaleiksi.

(MTV3-STT)