Telakkaduunarina uransa aloittanut demaripoliitikko Jukka Gustafsson on kivunnut vallan tikapuita hitaasti mutta varmasti. Näissä hallitusneuvotteluissa kuudennen kauden kansanedustaja sai tiukan otteen opetusministerin salkusta.
– Erityisen iloinen olen niiden tuhansien kannattajieni puolesta, jotka ovat äänestäneet minua vaaleista toisiin. Tämä oli tärkeä tunnustus myös heille, etenkin siksi, että ministerinpaikka on ollut kahdesti aiemminkin erittäin lähellä.
Telakan ja eduskunnan välissä maisteriksi itsensä lukenut Gustafsson ehti tehdä opetustöitä parikymmentä vuotta. Kokemuksesta ja näkemyksestä ei siis ole pulaa, mutta Gustafssonin mielestä neljä vuotta on lyhyt aika radikaaleihin muutoksiin.
Yksittäisistä asioista hän haluaa puuttua esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen: siihen tarvitaan lisää työvaltaisuutta.
– Meillä on paljon nuoria, jotka ovat tosi hyviä tyyppejä, mutta jotka eivät viihdy tällaisessa luokkamuotoisessa koulutuksessa. Jos he sen sijaan pääsisivät tekemään ihan kunnon työtä vaikkapa työpajoissa, niin opiskelu tai koulu alkaisi maittaa, Gustafsson uskoo.
Kipakkaa koulupalautetta Lapista
Gustafsson avasi kesän aikana keskustelua siitä, ovatko alakoululaisten koulupäivät liian lyhyitä. Ministeri on saanut ehdotuksestaan reilusti palautetta.
– Myönteistä ja kriittistäkin palautetta on tullut, niin kuin pitääkin. Muun muassa Lapista olen saanut yhteydenottoja, joissa tiedustellaan, olenko tietoinen Lapissa asuvien lasten pitkistä koulumatkoista. Siellä on oltu huolissaan siitä, että lasten koulupäivistä tulee jumalattoman pitkiä. Tämä on hyvää palautetta ja näitä asioita joudutaan nyt miettimään.
Gustafssonin visio on, että ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille tulisi pari viikkotuntia lisää, mikä ei ministerin mielestä ole kohtuuton lisäys.
Tärkeämpi tavoite on kuitenkin se, että suomalaiskouluissa olisi turvallista, hyvä yhteishenki ja aitoa kunnioitusta oppilaiden ja opettajien välillä.
– Meidän peruskouluissa on puutetta aidosta sosiaalisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Se on ihan tutkimuksissakin todettu. Saamme aika hyviä oppimistuloksia matematiikassa ja äidinkielessä, mutta tunnepuolen opetuksessa ja kasvatuksessa on puutteita, Gustafsson arvioi.