EU:n maahanmuuttosopu oli Suomelle tärkeä kompromissi – tämä asia ministeriön maahanmuutto-osastoa kuitenkin kaihertaa

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Minna Hulkkonen kertoo EU-maiden sopineen eilen periaatteet ja pelisäännöt sille, miten EU:n jäsenvaltiot toimivat turvapaikkajärjestelmän kehittämisessä. Tämä pitää sisällään myös tilanteet, missä joku jäsenvaltio tarvitsee muilta apua. 

– Suomen kannalta ehdottoman hyvää oli, että neuvotteluissa päästiin eteenpäin ja, että meillä on maahanmuutossa eurooppalainen yhteinen kanta. Jos Euroopassa tehtäisiin yksittäisiä ratkaisuja erillisissä jäsenmaissa, niin se ei olisi kenenkään etu, Hulkkonen toteaa.

Neuvotteluita maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelyissä on käyty jo vuodesta 2015. Hulkkosen mukaan keskustelut ovat olleet todella intensiivisiä ja vaikeita.

– Tämä on vaatinut aivan valtavasti asiantuntijoilta ja virkamiestasolla. Hyvin paljon myös ministeritason neuvotteluita. Erityisesti poliittisen tason neuvottelut eivät ole olleet mitään helppoja.  

– Kun yhtä palikkaa siirtää velvoittavien sääntöjen puolella, mikä käytännössä tarkoittaa lähinnä sitä, että ulkorajojen valtioiden täytyy esimerkiksi rekisteröidä ihmisiä ja tehdä menettelyllisiä toimenpiteitä, niin ulkorajojen valtiot haluavat toimenpiteitä niiltä valtioilta, jonne turvapaikanhakijoita ei tule niin paljoa. Tämä tasapaino on ollut se, miksi nämä neuvottelut ovat olleet niin vaikeita, Hulkkonen kertoo.

Vuosi sitten askel eteenpäin

Neuvotteluissa päästiin eteenpäin Ranskan puheenjohtajakaudella vuosi sitten. Silloin löydettiin keinot, jossa vastuita ja yhteisvastuita koskevia neuvotteluita vietiin eteenpäin askel kerrallaan.

Hulkkonen kertoo Suomen hallituksen ja eduskunnan käyneen keskusteluja jo kolmen vuoden ajan ja Suomi oli neuvotteluihin hyvin varautunut.

– Saimme hyvin edistettyä meille tärkeitä asioita, kuten sitä, että vastuu—ja yhteisvastuuelementit ovat tasapainossa ja että meille tulee toimiva järjestelmä, jonka voimme laittaa toimeen.

Seuraavassa vaiheessa ryhdytään eilisen neuvottelusovun pohjalta neuvottelemaan Euroopan parlamentin kanssa. 

– Siellä pitää tulla valmista ensi kesään mennessä ja lopullisen neuvottelun pohjalta katsotaan, mitä muutoksia Suomelle tulee. Lopullinen tulos lainsäädäntökokonaisuudesta on selvillä näiden neuvotteluiden jälkeen, Hulkkonen kertoo.

Jos merkittäviä muutoksia tulisi, niin ne tulisivat neuvottelupöytään.

– Pakettiin sisältyy pakollinen rajamenettely, joka sitten Suomenkin osalta otetaan käyttöön, kun neuvottelut ovat valmiit. Sen osalta pitää miettiä kansallisesti, mitä mahdollisesti uusia ratkaisuja ja tapoja silloin tehdään.

Kompromissi ei ollut kaikilta osin mieluinen

Neuvottelutulos oli Hulkkosen mukaan kompromissi ja kokonaisuus, joka ei kaikilta osin ollut Suomelle mieluinen. 

– Käytännössä Suomessa voi olla vaikea soveltaa tätä lainsäädäntöä ja siitä tuli osin hankala. Suomi on halunnut, että tehdään selkeää lainsäädäntöä, jota on helppoa toteuttaa. Olisimme toivoneet, että poikkeuksia pääsääntöihin tehtäisiin mahdollisimman vähän. 

Yksi Hulkkosen viittaama kohta liittyy turvapaikkamaahan.

– Tärkeää olisi, että meillä olisi selkeästi määriteltynä maa, joka vastaa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Eilisessä kompromississa nämä säännöt eivät kaikilta osin ole niin suoraviivaisia kuin Suomi olisi ehkä toivonut. Tämä oli tavallaan sitä hintaa, jota kompromisseissa joudutaan maksamaan, Hulkkonen toteaa. 

Eilinen yhteisymmärrys EU:n jäsenvaltioiden välillä on sitova kanta niihin neuvotteluihin, mitä seuraavaksi käydään Euroopan parlamentin kanssa. Lopullinen kanta vaatii vielä hyväksynnän EU-parlamentilta ja jäsenmailta. 

Lue lisää: Näin EU:n historiallinen sopu maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta vaikuttaisi Suomeen

EU-maiden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta väännettiin sopua seitsemän vuotta – tätä se tarkoittaa Suomelle

*Päivitys kello 15.21: Maahanmuuttovirasto vaihdettu otsikosta ministeriön maahanmuutto-osastoksi. Lisäksi ylijohtaja Minna Hulkkosen nimi korjattu kahdesta kohtaa leipätekstistä.