EU-maiden myöhään torstai-iltana sopima kompromissi maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan ydinkohdista oli Suomelle tärkeä, vaikkei se ollut kaikilta osin Suomelle mieluinen. Lopullinen kanta vaatii vielä hyväksynnän EU-parlamentilta ja jäsenmailta.
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Minna Hulkkonen kertoo EU-maiden sopineen eilen periaatteet ja pelisäännöt sille, miten EU:n jäsenvaltiot toimivat turvapaikkajärjestelmän kehittämisessä. Tämä pitää sisällään myös tilanteet, missä joku jäsenvaltio tarvitsee muilta apua.
– Suomen kannalta ehdottoman hyvää oli, että neuvotteluissa päästiin eteenpäin ja, että meillä on maahanmuutossa eurooppalainen yhteinen kanta. Jos Euroopassa tehtäisiin yksittäisiä ratkaisuja erillisissä jäsenmaissa, niin se ei olisi kenenkään etu, Hulkkonen toteaa.
Neuvotteluita maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelyissä on käyty jo vuodesta 2015. Hulkkosen mukaan keskustelut ovat olleet todella intensiivisiä ja vaikeita.
– Tämä on vaatinut aivan valtavasti asiantuntijoilta ja virkamiestasolla. Hyvin paljon myös ministeritason neuvotteluita. Erityisesti poliittisen tason neuvottelut eivät ole olleet mitään helppoja.
– Kun yhtä palikkaa siirtää velvoittavien sääntöjen puolella, mikä käytännössä tarkoittaa lähinnä sitä, että ulkorajojen valtioiden täytyy esimerkiksi rekisteröidä ihmisiä ja tehdä menettelyllisiä toimenpiteitä, niin ulkorajojen valtiot haluavat toimenpiteitä niiltä valtioilta, jonne turvapaikanhakijoita ei tule niin paljoa. Tämä tasapaino on ollut se, miksi nämä neuvottelut ovat olleet niin vaikeita, Hulkkonen kertoo.
Vuosi sitten askel eteenpäin
Neuvotteluissa päästiin eteenpäin Ranskan puheenjohtajakaudella vuosi sitten. Silloin löydettiin keinot, jossa vastuita ja yhteisvastuita koskevia neuvotteluita vietiin eteenpäin askel kerrallaan.