Näin EU:n historiallinen sopu maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta vaikuttaisi Suomeen

Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen sanoi Huomenta Suomessa, että Suomi ottaisi vuosittain siirroissa vastaan 436 turvapaikanhakijaa.

– Suomi käsittelisi heidän tilanteensa Suomessa. Jos Suomi ei jostain syystä haluaisi ottaa näitä henkilöitä vastaan, Suomen rahallinen korvaus olisi noin 8,8 miljoonaa..

Sopuun päästiin esimerkiksi vastuujaosta. Kun EU:n rajoille tulee turvapaikanhakijoita, heidät jaetaan aiempaa tasaisemmin jäsenmaiden kesken. Vastuunjako koskisi kaikkia EU:n jäsenvaltioita.

Toiminnanjohtaja Lehtinen totesi, että EU:ssa ongelmana on ollut se, että joidenkin jäsenmaiden kapasiteetti vastanottaa pakolaisia on kuormittunut.

Tavoitteena on, että tulevaisuudessa esimerkiksi Välimeren alueen pakolaisleirit poistuisivat.

Jäsenmaiden määräenemmistön hyväksymä sopu kahdesta asetuksesta syntyi Luxemburgissa unionin jäsenmaiden sisäministerien kokouksessa.

Syntyneen alustavan sovun jälkeen asia voi edetä EU-parlamenttiin neuvoteltavaksi lopullisesta lainsäädännöstä, joka vaatii yhteisen kannan jäsenmailta ja Euroopan parlamentilta.

Suomea edustanut suurlähettiläs Markku Keinänen arvioi kokouksen jälkeen, että lopullisena tavoitteena on saavuttaa paketista yhteisymmärrys ennen ensi vuoden kesäkuussa pidettäviä EU-vaaleja.

Kokous oli merkittävä, koska tuore sääntely sisältäisi toteutuessaan muun muassa EU-maita koskevan velvoitteen auttaa ison turvapaikanhakijamäärän kohtaavaa unionin jäsenmaata. Käytännössä kyse voisi siis olla esimerkiksi Välimeren maista, joihin saapuu suuri määrä turvapaikanhakijoita.

Kenellä on vastuu?

Maahanmuuttopolitiikka on ollut EU:ssa vaikea aihe, koska eri puolilla unionia on ollut eri käsitys ongelmista ja sen vaatimista ratkaisuista.

Suuria turvapaikanhakijamääriä kohtaavat unionin ulkorajojen maat ovat kaivanneet muilta solidaarisuutta, ja osassa keskisemmän Euroopan maista on katsottu, että turvapaikanhakijoita tulee myös sinne ennätyksellisiä määriä.

Yksi keskeisistä kohdista paketissa on turvapaikan hakemista koskeva vastuu sekä se, kuinka velvollisuus hakijoista siirtyy toiselle maalle. Kyse on muun muassa määräajoista, jotka maa on vastuussa henkilöstä kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen.

Keinänen kuvasi yhdeksi keskeiseksi keskustelun kohteeksi määräajat henkilöistä, jotka tulevat maahan meripelastustoiminnan kautta.

– Tämä määräaika lyheni 12 kuukauteen. Se oli monille maille tärkeä asia, hän sanoi.

Velvollisuus auttaa

Sääntelyä olisi tulossa myös siihen, missä tilanteessa suuren turvapaikanhakijamäärän kohtaava maa on oikeutettu tukeen muilta. Ehdotuksen mukaan avun antamiseen olisi kolme vaihtoehtoa.

Joko jäsenmaa voi ottaa vastaan turvapaikanhakijoita suuren hakijamäärän kohdanneesta maasta, maksaa rahana 20 000 euroa yhtä turvapaikanhakijaa kohden sisäisen siirron sijasta tai esimerkiksi tarjota henkilöstöä, laitteistoa tai muuta vastaava apua.

Myös turvapaikkamenettelyä on määrä yhdenmukaistaa. Tarkoitus on nopeuttaa sellaisten hakemusten käsittelyä, joilla on heikko menestymisen mahdollisuus.

Niin sanottua rajamenettelyä eli hakemusten nopeaa käsittelyä rajan välittömässä läheisyydessä täytyy soveltaa, jos hakijan katsotaan olevan uhka turvallisuudelle, hän on johtanut harhaan viranomaisia tai maasta tulevat henkilöt saavat harvoin suojelua.

Rajamenettely olisi toteutettava 12 viikossa.

Yksi keskeinen kiistan aihe oli se, millä perusteella jokin kolmas maa voidaan katsoa turvalliseksi. Tähän jäi lopulta paljon kansallista harkintaa, Keinänen kertoi.

Ruotsi hehkutti, pakolaisjärjestö penseänä

Kahta kompromissitekstiä voi luonnehtia merkittäväksi saavutukseksi Ruotsille, joka toimii tällä hetkellä jäsenmaista koostuvan neuvoston kiertävänä puheenjohtajamaana.

– Ne muodostavat EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistuksen kaksi pääpilaria ja ovat avain hyvään tasapainoon vastuullisuuden ja solidaarisuuden välillä, puheenjohtajamaa tviittasi.

Pakolaisia ​​auttava hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam puolestaan on kritisoinut EU:n turvapaikkapolitiikan suuntaa. Oxfam oli ennen nyt käytyjä neuvotteluja sitä mieltä, että ehdotukset eivät korjaa EU:n turvapaikkajärjestelmän "kroonisia puutteita".

Nyt saavutettu sopu tarvitsi hyväksynnän suurimmalta osalta EU-maista, joiden oli edustettava vähintään 65 prosenttia unionin väestöstä. Määräenemmistöllä syntynyt sopu syntyi vuosia kestäneen kiistelyn jälkeen.

– Nämä eivät ole helppoja päätöksiä kaikille pöydän ääressä, mutta ne ovat historiallisia päätöksiä, sanoi Saksan sisäministeri Nancy Faeser.