EU-johtajat tyrmäävät nuorisotyöttömyyttä

Huomenna alkavan EU-huippukokouksen tärkein asia on Eurooppaa ravisteleva nuorisotyöttömyys.

EU-maiden johtajat kokoontuvat torstaina Brysseliin. Huippukokouksen poliittisesti tärkein aihe on nuorten työttömyys. Taantuma on pitkittynyt euroalueella, ja etenkin kriisimaiden nuorisotyöttömyysluvut ovat kivunneet hälyttävän korkealle.

Euroopan nuorista jo useampi kuin joka viides on työtön. Tilanne on pahin Kreikassa ja Espanjassa. Näissä maissa yli puolet nuorista etsii työtä.

-Kun nuorilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa, niin he syrjäytyvät. Ja monesti siinä on riski, että he syrjäytyvät pysyvästi. Se on inhimillinen tragedia, mutta myös Euroopan talouskehityksen kannalta se on erittäin haitallista, suree pääministeri Jyrki Katainen (Kok.).

Päävastuu työllisyystilanteen korjaamisesta on jäsenmailla, mutta EU:n työkalupakissakin on joitain välineitä. Huippukokous aikoo esimerkiksi sopia, että nuorten työllistämiseen aiemmin varatut 6 miljardin euron eritysrahat käytetään jo kahden seuraavan vuoden aikana. Rahat suunnataan EU-maihin, joissa yli 25% nuorista on vailla työtä.

EU voi myös tukea nuorten siirtymistä maasta toiseen ja varata lisää EU-rahaa esimerkiksi koulutuspaikkojen luomiseen. EU-maat vaihtavat myös hyviä ideoita keskenään ja tekevät muuta yhteistyötä.

-Yksi hyvä esimerkki on, mitä Saksa tekee. Eli Saksalla on aikomus antaa mahdollisuus esimerkiksi espanjalaisille nuorille tulla opiskelemaan Saksaan nykyistä helpommin, Katainen kertoo.

Euroopassa pienet ja keskisuuret yritykset tarjoavat kaksi kolmasosaa yksityisen sektorin työpaikoista. Etenkin kriisimaissa sektori kärsii, koska lainaa on nyt vaikeampi saada. Suomi ajaa aktiivisesti PK-sektorin rahoittamista, jotta työllisyystilanne paranisi sitäkin kautta.

-Yksi vaihtoehto voisi olla se, että EU:n budjetista ohjattavat varat, joita nyt käytetään erilaisiin rakennepolitiikan välineisiin, siitä ohjattaisiin suurempi osa PK-yritysten rahoitukseen. Koska se on ehkä parasta aluepolitiikkaa, kun pienet ja keskisuuret yritykset pystyvät investoimaan, Katainen toteaa.

-Toinen vaihtoehto voi olla se, että luotaisiin uudentyyppinen rahoitusinstrumentti, jossa PK-yritysten lainapapereita poolattaisiin ikään kuin yhteen, niitä arvopaperistettaisiin ja myytäisiin sijoittajille. Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka onnistuisimme löytämään joitain uusia instrumentteja, niin niiden mittakaava on hyvin pieni verrattuna normaaliin pankkirahoitukseen. Ja nämä toimenpiteet eivät ratkaise talouskriisiä. Mutta tottakai jokaisella investoinnilla on positiivinen vaikutus työllisyyteen ja myös kansalliseen mielialaan, Katainen jatkaa.

Lue myös:

    Uusimmat