EU-johtajat: Pankkien rahoitusta lisätään

Maat lupaavat hätäkokouksensa päätöslauselmassa etenkin, että ne ovat valmiita takaamaan väliaikaisesti pankkien väliset lainat. Näin parannettaisiin pankkien välistä luottamusta ja saataisiin vauhtia markkinoille.

Lisäksi johtajat ovat toistamassa aiemman lupauksensa siitä, että pankkien konkurssit estetään julkisilla väliintuloilla.

Pariisin hätäkokouksen tarkoitus on palauttaa luottamusta rahoitusmarkkinoihin ennen pörssien aukeamista ensi yönä. Viime viikolla pörssit syöksyivät paniikkitunnelmissa historiallisen jyrkästi.

Suomi painotti ennen kokousta, että kaikkien EU-maiden on itse varmistettava, että niiden pankit selviytyvät luottotappioistaan. Pääministeri Matti Vanhasen mukaan myös Suomi varautuu samalla omien pankkiensa tukemiseen, jos tilanne markkinoilla sitä vaatii.

Vanhanen sanoi ennen kokousta, että maiden on saatava aikaan yhteinen viesti, koska kriisin riskit ovat erittäin suuret.

Mallia rahoitusjärjestelmän pelastamiseen haetaan etenkin Britanniasta, jonka oma kriisisuunnitelma on kaikkein pisimmällä. Britannian malleissa pankkeja kansallistetaan osittain siten, että ongelmissa olevat pankit saavat valtiolta rahaa, ja valtio saa vastineeksi omistusosuuden pankeissa.

Britannian lehdistön mukaan maan hallitus alkaisi jakaa pankeille tukirahaa jo huomenna.

Sunday Times -lehden mukaan valtiosta tulisi samalla suurin omistaja ainakin kahdessa pankissa, Royal Bank of Scotlandissa sekä HBOS:ssa. Vastaavia toimia odotetaan muun muassa Saksalta ja Ranskalta.

Ei yhteistä kassaa

Pariisin kokouksen ei odoteta perustavan suurta eurooppalaista hätärahastoa, koska etenkin Saksa on vastustanut ajatusta.

Yhteisen rahaston ongelma olisi, että pelastustalkoisiin joutuisivat tällöin myös ne euromaat, joiden omat pankit eivät ole vaikeuksissa.

Suomessa on herännyt viime päivinä huolta siitä, että suomalaiset joutuisivat tukemaan muiden maiden pankkeja, jotka ovat ottaneet liian suuria riskejä markkinoilla.

Vanhanen kuitenkin toisti ennen kokousta lupauksensa siitä, että suomalaiset veronmaksajat eivät joudu muiden maiden pankkien luottotappioiden maksumiehiksi, edes Euroopan keskuspankin kautta.

- En tiedä mistä tämä pelko on syntynyt. Jos jossain maassa syntyy tappioita, niin ei Suomi joudu sitä maksamaan, vaan se maa itse, Vanhanen vakuutaa.

Vaikka Suomen pankit ovat toistaiseksi säästyneet ongelmilta, Vanhanen myöntää, ettei suomalainen rahoitusjärjestelmä ole immuuni maailman tapahtumille.

Siten Suomikin varautuu tukemaan pankkeja tarvittaessa.

- Varaudumme ilman muuta samanlaiseen toimenpidekokonaisuuteen, vaikka emme niitä instrumentteja ottaisi käyttöön. Se on osa yhteistä eurooppalaista varautumista.

Suomi aikoo pitää kokouksesta tiiviisti yhteyttä etenkin Ruotsiin, jota ei euroalueen ulkopuolisena maana ollut kutsuttu mukaan.

Vanhanen aikoo kertoa kokouksessa Suomen kokemuksia 1990-luvun pankkikriisistä. Tärkein oppi on se, että EU-maiden on syytä varautua turvaamaan pankkiensa vakavaraisuutta.

(MTV3-STT)