Etkö pysty antautumaan rakkauteen? Psykologi kertoo, mistä jarruttelu johtuu

Kaikki eivät saa kokea janoamaansa syvää yhteyttä toiseen ihmiseen. Psykologi ja kouluttaja Heli Heiskanen kertoo, miksi joidenkin on niin vaikea antautua rakkauden vietäviksi.

Rakkaus on perustavanlaatuinen tarve, vaikka nykymaailmassa ei aina siltä tunnu. Ihmiset kaipaavat aitoa ja syvää yhteyttä toiseen, mutta monen elämässä ongelmaksi muodostuu se, ettei tällaista sidettä pääse koskaan kokemaan oli kyse sitten sydänystävyydestä tai romanttisesta rakkaudesta.

Rakkaus tuntuu muuttuneen pikemminkin kulutushyödykkeeksi kuin aidoksi tarpeeksi. Hektinen ja vaihtelunhaluinen elämäntyyli yhdessä deittipalveluiden loputtomalta tuntuvien kumppanikandidaattien kanssa voi johtaa siihen, että ihminen ryntää suhteesta toiseen. Tällöin merkityksellistä yhteyttä ja pitkää suhdetta ei pääse edes syntymään.

Pysähtyminen itsensä ja rakkauden ääreen olisi todennäköisesti pidemmällä tähtäimellä arvokkaampaa.

– Jos ajatellaan, mitä ihmiset kuolinvuoteella miettivät olleen elämässään tärkeää, niin kyllä ne on yleensä ne läheiset ihmissuhteet ja nimenomaan rakkaus, sanoo psykologi ja kouluttaja Heli Heiskanen, jonka kirja Uskalla rakastaa – kohti aitoa tunneyhteyttä on juuri ilmestynyt.

Vaikka ihminen haluaisi rakastaa, se ei aina ole helppoa. Sisäiset muurit voivat estää rakkauteen heittäytymisen tai johtaa suhteen kariutumiseen ennenaikaisesti. Jos ihminen ei koskaan pysähdy ja tutustu sisäiseen maailmaansa, on hänen lähes mahdotonta tulla rakastetuksi omana itsenään.

Katso video: Onko nykymaailma muuttanut kumppaneille asetettuja kriteereitä?

1:53
Mitä "Tinder-kulttuuri" tekee parinvalinnalle?

Suojakuoret ja roolit kääntyvät ihmistä vastaan

Heiskasen mukaan haavoittumisen pelko on tavallisin syy sille, ettei ihminen uskalla heittäytyä rakkauteen. Kun ihminen avaa toiselle sydämensä, voi se mennä rikki. Aidon minän suojaksi rakennetaan kuoria ja rooleja.

Defenssit voivat kuitenkin kääntyä ihmistä vastaan. Se voi ilmetä epämääräisenä merkityksettömyytenä, tyhjyytenä, ahdistuneisuutena ja masentuneisuutena.

– Suojakuoret ja roolit suojaavat haavoittumiselta, mutta samalla se tarkoittaa, ettei pysty olemaan aidossa yhteydessä itseensä ja muihin, Heiskanen sanoo.

Suojakuoret ja roolit voivat tehdä parisuhteen muodostamisesta liki mahdotonta, sillä haavoittumista pelkäävä tekee helposti äkkinäisiä ja vääriäkin johtopäätöksiä toisesta ihmisestä. Jos esimerkiksi viestiin vastaaminen viivästyy, voi ihminen tulkita sen siten, ettei toinen olekaan kiinnostunut tai selittää itselleen, ettei tyypistä piitannutkaan.

Itsesuojelu on inhimillistä ja toisinaan myös tarpeellista, mutta aidot tunteet ja ajatukset olisi syytä näyttää ainakin lähimmille ja luotettavimmille ystävilleen tai kumppanilleen. Vain näin voi kokea syvällisesti ravitsevan yhteyden toiseen ihmiseen, Heiskanen sanoo.

Lapsuuden kokemukset heijastuvat parisuhteisiin 

Usein syy haavoittuvuuden pelkoon löytyy lapsuuden perheestä tai kokemuksista, jotka vaikuttavat siihen, millainen kiintymyssuhdemalli ihmiselle ensimmäisten elinvuosien aikana kehittyy. Vanhempien pyyteetön ja kaikella toiminnallaan osoittama rakkaus auttaa lasta muodostamaan turvallisen käsityksen maailmasta ja ihmissuhteista.

Turvallisesti kiintynyt ihminen uskoo ihmissuhteiden olevan lähtökohtaisesti turvallisia ja ihmisten luotettavia, Heiskanen kuvaa. Heidän on helpompi antautua parisuhteeseen ja olla aitoja itsejään. Samalla tavalla pienenä sisäistetty ajatus, ettei rakkauteen tai ihmisiin voi luottaa, voi seurata mukana läpi elämän.

– Rakkaus ja yhteys vanhempiin on maailman tärkein asia lapselle ja se heijastuu myöhemmin parisuhteisiin, Heiskanen sanoo.

Esimerkiksi tunne hylätyksi tulemisesta, käsittelemätön läheisen kuolema, kaltoinkohtelu, henkinen tai fyysinen väkivalta, vähättely, arvostelu, välinpitämättömyys ja tunnekylmyys voivat jättää syvät jäljet ihmiseen. Lapsi tulkitsee, että hänessä itsessään on jotain vikaa, kun häntä kohdellaan huonosti.

Rakkauden nälkä ei kuitenkaan katoa. Jos vielä myöhemmissä ihmissuhteissa tulee satutetuksi, vaikeutuu ihmisen kyky heittäytyä rakkauteen entisestään. Samanaikainen halu rakastaa ja pelko luottaa ihmisiin voivat aiheuttaa ristiriitaisia tuntemuksia, Heiskanen kuvaa.

Itsetuntemus auttaa rakkaudessa

Ajassa ei voi matkata taaksepäin korjaamaan aiempien ihmissuhteiden aiheuttamia traumoja. Roolien kautta ohjautuvan ulkoisen arjen suorittamiseen keskittyvän paahtamisen voi kuitenkin pistää tauolle ja kääntää katseen syvälle sisimpäänsä. Se on Heiskasen mukaan askel uuteen kehitysvaiheeseen ihmisenä.

Pysähtyminen ja menneisyyden läpikäyminen esimerkiksi läsnäoloharjoitusten avulla auttavat tunnistamaan nykyhetkeen vaikuttaneet haavoittumiset ja pettymykset. Menneisyyden haavojen ja vaikeuksien tiedostaminen ja käsittely auttavat ymmärtämään myös nykyisiä tuntemuksia, tarpeita, kehittymiskohteita, vahvuuksia ja heikkouksia.

Sanotaan, että itseään pitää rakastaa ennen kuin voi rakastaa muita. Heiskanen pitää vaatimusta kohtuuttomana, sillä monilla, jollei kaikilla, on haasteita rakastaa ja hyväksyä itsensä. Käytännössä itsensä ja toisen rakastaminen kulkevat usein rinnakkain.

– Mahdollisuus oppia hyväksymään ja rakastamaan itseään on myös omissa käsissä. Ei tarvitse jäädä riippuvaiseksi siitä, että muilta tulisi arvostusta ja rakkautta, vaikka on aina hieno asia, kun sitä tulee lisäksi, Heiskanen sanoo.

Terve itsensä rakastaminen toki helpottaa itsensä ja muiden hyväksymistä epätäydellisyyksine kaikkineen. Itsensä tunteva ja omaan persoonaansa arvostaen ja myötätuntoisesti suhtautuva ihminen myös osaa ottaa paremmin vastuun omista tunteistaan ja tarpeistaan eikä syytä niiden laiminlyönnistä vain toista ihmistä. Tämä auttaa välttymään turhilta ja repiviltä riidoilta, Heiskanen selittää.

Rakastuminen on tunne, rakkaus valinta

Parisuhteen alussa kaikki tuntuu uudelta ja kutkuttavalta, mutta huumaavalla tunteella on tapana vähitellen laantua. Rakkauden sanotaan olevan valinta, ja päättäväisyyttä pitkän suhteen rakentaminen vaatiikin.

Jokaisessa suhteessa tulee vastaan haastavia ristiriitatilanteita. Jos eroavaisuuksien ja haasteiden noustessa pintaan nojaa pelkkiin tunteisiin, on suhde ailahtelevalla pohjalla. Yksinomaan tunteisiin pohjautuvat päätökset voivat Heiskasen mukaan olla yksi tekijä sitoutumisen vaikeuden ja parisuhteiden pinnallisuuden taustalla.

– Jos pelkkien tunteiden perusteella erotaan, niin se tapahtuu helpommin. Mutta jos tulee lisäksi päätös sitoutua ja panostaa tähän ihmissuhteeseen, ne voivat yhdessä kantaa pidemmälle.

Pysähtyminen hetkeen sekä itseensä ja kumppaniin tutustuminen rauhassa mahdollistavat sen, että ihminen saa kokea rakkauden tarpeensa täyttyneen. Parhaimmillaan tämä johtaa siihen, että elämä tuntuu elämisen arvoiselta.

0:53

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja