Autolautta Estonian onnettomuuden tutkimusraportti luovutettiin tänään Tallinnassa presidentti Lennart Merelle. Estonian onnettomuusraportti valmistui vasta yli kolme vuotta onnettomuuden jälkeen.
Estonian onnettomuuden kansainvälinen tutkintakomissio on vakuuttunut siitä, että aaltoisku mursi laivan keulavisiirin lukot vähän kello yhden jälkeen yöllä. Kun kaikki lukot ja saranat olivat murtuneet, visiiri oli vapaa liikkumaan keulakannella.
Muutamassa minuutissa visiiri hakkasi kantta rikki niin pitkälle, että visiiri alkoi oman painonsa voimasta kaatua eteenpäin. Keulavisiirin yläosan kotelomaisessa "koirankopissa" pidettiin ajorampin yläasentoon nostettua päätä. Eteenpäin kaatuvan visiirin mukana kaatuva koirankoppi iski ajoramppiin ja avasi sen. Vettä alkoi tulla autokannelle visiirin sivuilta, ja tämä nähtiin myös Estonian konehuoneen monitorista.
Sen jälkeen visiiri hakkasi lisää kantta ja putosi sitten kokonaan mereen klo 1.14. Muutamassa minuutissa autokannelle tuli yli tuhat tonnia vettä ja laiva kallistui oikealle. Alus upposi vain noin 35 minuutin kuluttua visiirin menetyksen jälkeen.
Keulavisiirin lukituslaitteet heikkoja
Estonian keulavisiirin lukituslaitteet olivat niin heikkoja, että aaltoisku mursi kaikki lukot. Lukkojen murtolujuus oli puolet heikompi kuin mitä saksalaisen valmistajatelakan ilmoittama laskelma edellytti. Estonian onnettomuuden kansainvälisen tutkintakomission suomalaisjäsen tekn. tri Tuomo Karppinen kertoo myös, että lukoissa ei ollut käytetty saksalaistelakan laskelmien pohjana mainittua niin sanottua korkealujaa terästä, vaan sitä heikompaa tavallista laivanrakennusterästä.
Meyer-telakka on esittänyt julkisuudessa, että Estonian visiirin lukot eivät olisi olleet alkuperäisiä, vaan että niille olisi tehty myöhemmin jotakin. Tukintakomissio on selvittänyt tätäkin asiaa, eikä ole löytänyt mitään viitettä siitä, että lukkoja olisi muutettu. Siitä on Karppisen mukaan sen sijaan todisteita, että lukot ovat vanhat, vanhaa perua.
