Eläimen henki on Suomessa halpa

Nämä ovat tositarinoita Suomesta.

Tilastot kertovat, että poliisin tietoon tulleet eläinsuojelurikokset ovat lisääntyneet. Tuomioistuimet tuomitsevat eläinten huonosta kohtelusta aiempaa useammin, ja eläintenpitokieltoja määrätään entistä enemmän.

Määrällisesti luvut ovat pieniä, ja eläintenpitokieltojen valvonta ontuu.

Eläinsuojelurikoksesta langetetut rangaistukset ovat usein lieviä. Yleensä teosta lankeaa päiväsakkoja, vaikka lain mukaan rikoksesta voidaan tuomita jopa kaksi vuotta vankeutta.

Eläinsuojelujärjestöt ovat vaatineet eläinsuojeluvalvonnan tehostamista ja ankarampia seuraamuksia eläinsuojelurikoksista. Näyttää siltä, että eläinten ystävien huutoa on oikeusministeriössä kuultu.

Koko rangaistusasteikko käyttöön

Ministeriön tarkoituksena on asettaa lähikuukausina työryhmä selvittämään eläinsuojelua koskevien rangaistussäännösten, eläintenpitokiellon, eläinten huostaanoton ja takavarikon tehostamista.

Työryhmän on määrä selvittää, pitäisikö rikoslakiin lisätä törkeää eläinsuojelurikosta koskeva tekomuoto, olisiko eläintenpitokiellolle syytä säätää vähimmäispituus ja tarvitaanko Suomeen eläintenpitokieltorekisteri.

- Työryhmä saa erikseen selvitettäväksi sen, onko joitain sellaisia tilanteita, joissa olisi tarvetta törkeälle eläinsuojelurikokselle ja sen myötä mahdollisesti ankarammalle asteikolle. Mutta periaatteessa tämä nykyinen kahden vuoden asteikko riittää, koska rangaistukset määrätään usein käyttäen vain rangaistusasteikon alapäätä, lainsäädäntöneuvos Lena Andersson kertoo.

Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) toiminnanjohtajan Helinä Ylisirniön mukaan työryhmän asettaminen on viesti siitä, että asiaan tartutaan. Kiireellisintä olisi kuitenkin saada syyttäjät ja tuomioistuimet ymmärtämään, että olemassa olevan rangaistusasteikon yläpäätäkin voi käyttää.

SEY katsoo, että apuun tarvittaisiin eläinasiavaltuutettu, jonka tehtävänä olisi eläinten oikeuksista ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Virkaa koskevaan nettiadressiin on kertynyt yli 6000 nimeä.

Turussa työskentelevän Suomen ainoan palkatun eläinsuojeluvalvojan Heidi Leyserin mielestä eläintenpitokieltoja pitäisi saada lisää. Niillä säästetään eläinten henkiä.

- Jos ihminen kokee kerran pääsevänsä teosta kuin koira veräjästä jollain onnettoman pienellä sakolla, ei hän varmastikaan sitä seuraavaa eläintä kohtele yhtään sen paremmin.

Myös eläin kärsii kivusta

Ongelmana eläinsuojelurikoksissa tuntuvat olevan arvostukset ja asenteet. Tekoja ei aina pidetä "oikeana" rikollisuutena.

- Periaatteessa ongelman ydin on se, ettei ymmärretä, että eläin kärsii kivusta ja tuskasta samalla tavalla kuin ihminen, Leyser sanoo.

Leyserin mukaan eläinten huonosta kohtelusta tulee ilmoituksia päivittäin. Tapaukset johtuvat yleensä ymmärtämättömyydestä ja tietämättömyydestä. Käräjille päädytään 12-14 kertaa vuodessa.

- Fyysistä väkivaltaa on aika vähän. Yleensä tapauksissa on kyse hoidon puutteesta, ruokinnan puutteesta, turkin hoidon ja ulkoilutuksen laiminlyönnistä ja kissojen kohdalla huonosta hygieniasta.

Eläinsuojeluasiat tulevat usein esille talouksissa, joissa on muitakin hankaluuksia, kuten työttömyyttä sekä päihde- ja lastensuojeluongelmia.

- Jos meidän valvojamme menee perheeseen, jossa eläin voi huonosti, yleensä sinne pitää pyytää lastensuojelupuoli, Ylisirniö kertoo.

(MTV3-STT)

Lue myös: (20.2.2008)