Lasten kuulluksi tulemisen tarve näkyy chat-palveluiden käytön lisääntymisessä. Usein lapset ottavat yhteyttä kertoakseen murheistaan, kun läheiseen aikuiseen ei saa yhteyttä, vaikka niin haluaisikin.
Lasten ja vanhempien väliset vuorovaikutusongelmat ovat ajaneet yhä useampia lapsia chat-palveluiden äärelle. Chateista lapset etsivät läsnäolevia aikuisia, joilla olisi aikaa kohdata ja kuulla heitä.
SOS-Lapsikylän ehkäisevän työn parissa oli viime vuonna noin 50 000 kohtaamista lasten ja nuorten kanssa. Luku on kasvanut viidellä tuhannella kohtaamisella sitä edeltävästä vuodesta.
SOS-Lapsikylän ehkäisevän työn johtaja Elina Stenvall kertoo, että chat-keskustelut ovat osoittautuneet lapsille luontevaksi keinoksi hakea kuuntelevaa aikuista, jolle kertoa murheitaan ja kysyä neuvoa.
Stenvallin mukaan lapset ottavat yhteyttä chatin kautta monista eri syistä. Yksi pinnalle nousseista syistä on, että lapsi haluaisi saada yhteyden lähellä olevaan aikuiseen, muttei tiedä miten. Hän muistuttaa, että arjessa vanhemmilla saattaa usein unohtua pysähtyä lapsen äärelle.
– Kun ajattelet, että tunnen oman lapseni ja meillä on asiat hyvin, niin ei välttämättä synny sellaista, että pysähdytään siihen. Siihen lapset saattaa tulla kysymään, että miten minun kannattaisi ottaa asia puheeksi, Stenvall avaa Huomenta Suomen haastattelussa.
Lue myös: Asiantuntijan mukaan sisältö, jota suomalaislapset näkevät sosiaalisessa mediassa, ei sovi edes iltauutisiin
Yli puolet nuorista tuntee yksinäisyyttä vähintään viikoittain: "Todella huolestuttava luku"
Vanhempi: Huomaa, kun lapsi hakee huomiotasi
Vanhemmuuden asiantuntija Rozjin Rokhzad Väestöliitosta katsoo, että lapsen ja vanhemman välisen yhteyden puuttumiseen vaikuttaa monta asiaa, joskus myös vanhemman huomaamatta.
– Arki on monilla lapsiperheillä tosi hektistä ja siellä on paljon kuormitusta. Siellä saattaa olla huolia tai murheita vanhemmilla ja tiettyjä rutiineja, joita on vaan totuttu elämään ja sitten tällaiset pienet asiat ehkä unohtuvat arjessa.
Rokhzad kertoo vanhempien monesti ajattelevan, että läsnäolon ja yhteyden saavuttamiseksi lasta täytyy leikittää monta tuntia päivässä. Rokhzadin mukaan arjen läsnäolohetket ja yhteyden rakentaminen rakentuvat kuitenkin arjen pienistä hetkistä esimerkiksi silloin, kun lapsi hakeutuu aikuisen seuraan.
Esimerkkinä lähestymistilanteesta Rokhzad antaa tilanteen, jossa vanhempi on kokkaamassa lapsen ottaessa kontaktia. Hän kehottaa tällaisessa tilanteessa vanhempaa laskemaan kauhan alas, jos se on mahdollista ja olemaan kiinnostunut lapsen sanomisesta ja tekemisestä.
– Näin lapsi saa viestin siitä, että tulen kuulluksi, minua yritetään ymmärtää.
Rokhzad kehottaa vanhempia harjoittelemaan pysähtymisen ja lapsen kohtaamisen taitoa.
Lue myös: Lasten ja nuorten ylipaino edelleen yleistä – näin ylilääkäri neuvoo huolestuneita vanhempia
Ethän hanki tällaisia kenkiä lapsellesi? Jalkaterapeutti varoittaa seurauksista – "En suosittele ostamaan"
Kuuntele, kohtaa ja pysähdy
Stenvall kertoo, että lasten kanssa käytyjen chat-keskustelujen myötä on todettu, että myös vanhemmat tarvitsevat apua välillä. SOS-Lapsikylä on avannut myös vanhemmille chat-linjan, jossa voi kysyä neuvoa ja tukea erilaisiin tilanteisiin.
Stenvall antaa vinkiksi, että kiireisen arjen keskellä esimerkiksi lapsen nukkumaanmenoaika tai harrastuskyydit voivat olla hyviä tilaisuuksia pysähtyä hetkeksi kuulemaan lasta.
– Vaikka se ei olisi päivittäinenkään, mutta edes toistuva viikottainen hetki, jossa itse myös tietoisesti päätät, että nyt minulla ei ole tässä hetkessä mitään muuta. Sen ei tarvitse olla monen tunnin sessio, vaan se voi olla ihan se viisi minuuttia siinä sängyn vieressä, ennen kuin laitetaan valot pois, Stenvall sanoo.
Lapsen ja vanhemman välisen yhteyden vahvistamisessa Stenvall ja Rokhzad painottavat kolmea sanaa: kuuntele, kohtaa ja pysähdy.
10:36